General Chemistry III – Chem 323

Seensa Koorsichaa

Moojulli Koorsii Keemistirii Kanaa kan of keessatti  haammatu qabiyyeewwan gurguddoo kanneen  akka  keemistirii   elementoota   muraafama   S(S-block)keesumattuu   sodiyemii   fi Potasiyemii ilaalchisee amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa; akkasumas, kompaawundoota  isaanii; argama, adda  baasuu,  qophii  fi  faayidaalee  isaanii. Keemistirii elementoota   garee  IIIA Aluminiyemii irratti xiyyeeffachuun,Keemistirii Elementoota garee IV Karbonii fi Silikenii irratti xiyyeeffachuun amaloota  fiizikaalaa  fi  keemikaalaa;  akkasumas,   kompaawundoota   isaanii; argama, adda baasuu, qophfi faayidaalee isaani kan ilal atu  ta’a.Kunis  boqonnawwan  sadan jalqabaa keessatti kan xumuramu yeroo ta’u boqonnaa afur keessatti  keemistiri Organikii ilaalchisuun waa’ee kompaawundoota organikii Alkeenota cancala dheeraa fi maramoo,alkiinota,alkaayinoota,kompaawundoota dhaalamota beenzinaa,aldihayidotaa fi kitoonii,karbogiziliik   asiidota   ,Isarii   fi   itarii   akkasumaas   alkoolota   ilaalchisuun   amaloota fiizikaalaa qophii fi walnyaatiinsota bebbekamoo isaanii kan barannu  ta’a.Boqonnaa  shanaffaa keessatti waa’ee zayita fi coomaa akkasumaas karbohaydireeti fi  pirotinkan  barannu ta’a.Boqonnaan dhumaa rakkoo addunyaa keenyaa yeroo ammaa kan ta’e waa’ee olka’i nsa ho’a addunyaa fi taatee mana magariisaa akkasumaas marsaa albudotaa uumama keessatti kan keessatti barannu ta’a. Koorsotni keemistiri kanneen kanaan  dura  fudhattan  BSC-101  fi  BSC-102 kessumattu Chem-222’n akka yaad-rimee bu’uuraatti koorsi kana keessatti isin fayyadu.

Kaayyoo Waliigalaa Koorsichaa

Xumura koorsii kanaatti barattoonni;

  • Pirinsippiloota bu’uuraa kemistiri organikii barachuuf maqaa kompaawundoota organikii moggaasuu,caasaa kompaawundoota orgaanikii fakkeessuu,qophii mana  yaalii kompawundoota organikii addan nii baafatu.
    • Keemistirii elementoota murna hundee A ilaalchisuun argama, addaan baasuu, amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa elementoota kanneenii fi  kompaawundoota  isaanii  fi  faayidaalee isaan jiruuf jireenya keessatti qaban nii hubatu.

BOQONNAA TOKKO

Kaayyoo

Ibsa Keemistirii Elementoota Bu’uuraa

Xumura boqonnaa kana booda leenjifamtootni

  • Haala argama fi baay’ina elementootni bu’uura uumama keessatti qaban ni ibsu.
  • Haala elementootni kun kompaawundota isaanii keessaa adda itti baahan ni ibsu.
  • Amaloota elementoota bu’uuraa ni ibsu.
  • Kompaawundoota Murteessoo Elemetootaa bu’uuraa irraa uumaman ni beeku.
  1. 1.1.Sibiilota alkaalii

Elemetootni kun elementooota garee IA’ isaani s Li,Na,K,Rb,Cs fi Fr dha. Haala baay’i nan argamu fi faayidaa qaban irratti hunda’uun Na fi K’i n akka bakka bu’ee gare IA tti fudhachuun amala fiizikaalaa , amala keemikaalaa, adda baasuu, argama fi faayidalee elementoota hundee kana haa ilaallu.

Keemistirii Soodiyeemii fi pootaasiyeemii

  1. 1.1.1   Caasaa Elektiroonawaa

Raabsi elektiroonii soodiyeemii fi pootaasiyeemii

11Na:1S2 2S2 2P63S1 ykn 11Na :[Ne] 3S1

19K: 1S2 2S2 2P63S2 3P64S1 ykn 19K :[Ar] 4S1

Walnyaatiinsa keemikaalaa keessatti elektiroonii tokko waan  kennanuuf , kaatayoonii chaarjii tokko qabu uumu. Kanaafuuu lakkoofsi oksideeshinii isaanii +1 dha

  1. 1.1.2  Amaloota waliigalaaAmala fiizikaalaa

Na fi K sibiilota waan ta’aani f amaloota sibiilaa agarsi su. Amalootni fiizikaalawaa Na fi K muraasni

  • Shibooffamuu, baxxa’u
    • Ho’aa fi elektirikaa of keessaa dabarsuu
      • Sibiloota lallaafoo dha
      • Calaqqisummaa olaanaa qabu.
      • Qabxii baqinaa fi danfinaa gadaanaa qabu.
  • Rukkina gaadaanaa qabu.

Amaloota Fiizikaalaa Na fi K

ElementiiNaK
Raadiyeesii atoomawaa(nm)0.190.24
Raadiyeesii ayoonawaa(nm)0.1020.138
Elektiroo negaativiitii0.90.8
Annisaa ayooneessu jalqabaa(KJ/mol)496419
Qabxii baqinaa (oC)9863
Qbxiii danfinaa (oC)883760
Rukkina(g/cm3)0.930.86
   
  • Amaloota Keemikaala

Na fi K elementoota baay’ee si’aawoo ta’ani dha. Salphaatti elektirooni tokkoo kennuun kaataayonii  uumu.                             M→ M+ +e-    M= Na/K dha.

Na → Na++ e- K → K++e-

Kanaafuu sibiiloota kanneen akka haayidiroojinii salfarii fi haalojinoota ni rideeksu.

  • Na fi K rideeksota cimoo dha.
  • Kaataayonoota Na + fi K+ uumu.

Amaloota keemikaala Na fi K muraasa

  1. Walnyaatiinsa oksijinii wajjin.

Soodiyeemiin    yommuu   oksijinii   gaazawoo       wajjin walnyaatu soodiyeem peroksaayidii uuma.

2Na (s) + O2(g) → Na2 O2(s)

Potaasiyeemiin yommuu oksiijinii gaazawoo wajjjin walnyaatu supparoksaayidii  uuma. K(s) + O2(g) →KO2(s)

  • Salfarii waliin salfaayidii uumu. 2Na (s) + S(s)                                →Na2S(s)

2K(s) + S   → K2S(s)

  • Walnyaatiinsa haalojinoota waliin

Haalojinoota   waliin   walnyaachuun  kompaawundota  ayoonawaa       Halayidoota                                                                                                                                              jedhaman uumu.

Fkn :- 2Na(s) + Cl2(g) → 2NaCl(s) 2K(s) + I2(g)                         → 2KI(s)

  • Walnyaatiinsa hayidorojinii wajjin

Haayidirojinii       wajjin      walnyaachuun       kompaawundoota   ayoonawoo                        Haayidiraayidota uumu.

2Na(s) + H2(g) → 2NaH(s)

2K(s) + H2(g) → 2KH(S)

  • Walnyaatinsa bishaan wajjin.

Sibilootni kun bishaan wajjin waan si’aayinan walnyaatani f bishaan keessatti kuusuun hin danda’amu bishaan wali n beezi fi gaazi haayidiroojinii uumu.

2Na(s) + 2H2O(l) → 2NaOH + H2(g)

2K(s) + 2H2O(l) → 2KOH + H2(g)

  • Walnyaatinsa asiidii wajjin

Sibilootni kun haayidiroojini caalaa  waan  si’aawoo  ta’ani f  asi dii  keessaa  haayidirojinii gadi lakkisisuu

Na(s) + 2H+(g    →    2Na+(aq) + H2(g) K(s) + 2H+(aq)  →                             K+(aq) + H2(g)

  • Walnyaatiinsa ammoniyaa wajjin

Ammoniyaa rideeksuun ammayidota uumu.

Fkn. 2Na(s) + 2NH3(g) → 2NaN H2(s) +H2(g)

  • Oksaayidoota adda addaa rideeksisuu keessatti Al2O3  +6Na     → 2Al + 3Na2O

SiO2 + 4Na → Si +2Na2O

3CO2 +4Na → 2Na2CO3+C

  1. 1.1.3  Qoodama Oksaayidootaa Lakkofsa Oksideeshinii irratti hundaa’uun.

Sodiyem oksaayidii (Na2O)oksaayidiin walnyaati nsa armaan gaditi n qophaa’uu danda’a.

2NaNO2 + 6Na à4Na2O + N2

Sodiyeem oksaayidiin bishaan waliin walnyaachuun NaOh uuma.

Na2O + H2O à 2NaOH

Sodiyeem per oksaayidii(Na2O2)

Sodiyemii oksijinii ga’aa keessatti gubuun qophaa’a.

2Na + O2 àNa2O2

Sodiyeem peroksaayidiin asiidii waliin walnyaachuun H2O2 uuma Na2O2 + H2SO4à Na2SO4 + H2O2

Potasieem oksaayidii(K2O)

Kan qophaa’u haala armaan gadiitiin ta’a.

2KOH + 2K à 2K2O +H2

Potasiyeemiin supper oksaayidii uuma.

K +O2 àKO2

Elementootni kun si’aayina olaanaa waan qabani f bilisaan hin argaman.

Elementoota   daran   elektirooposativi    waan   ta’aani f  uumamaan   akka                                                               kaataayonoota anaayonoota daran elektiroo negaativii ta’aan wajjin kompaawundota uumun argamu.

Fkn. Soodiyeemiin

  • Soodiyeem kilooraayidoo, bishaan galaanaa fi dachee keessatti argama.
  • Soodiyeem salfeetii (Na2SO4.10H2O)
  • Soodiyeem kaarbooneetii (Na2CO3)
  • Boraaksii (Na2 B4O7.10H2O) Pootaasiyeemiin akka albuuda
  • Kaarnaalaayitii (KCl. MgCl2.6H2O)
  • KCl.KNO3 kkf keessatti argama.
  1. Addaan baasuu

Na fi K kuusaa elektiroodii daddeessaa negaativii olaanaa waan qabaniif elektiroolisiisii baqaa ashaboolee isaanitin qofa adda bahu. Haala kanaan Na fi K yeroo jalqaaf  kan adda baasee  ‘Dvy’  dha.

Adeemsa kana keessatti

Soodiyeem kilooraayidiin 800oC irratti baqa qabxi baqinaa isaa gadii hir’isuuf jecha CaCl2 itti dabalama ,.kaalsiyeem kilooraayidiin yoo itti dabalamu 600oC irratti baqa. Meeshaan kanaaf fayyadu “Doowns Seeli ” jedhama.

Fkn :-

  • Anoodiin giraafaayitii dha
  • Kaatodiin istilii dha Walnyaatiinsa

Kaatoodii                                                                      Anoodii

Na+ (l)+e- →  Na(l)                                                   2Cl- (l) →Cl2(g) + 2e- Walnyaatiinsa waliigala

2N aCl(s)       Baasuu elektiroolisiiss

2Na(l) +Cl2(g)

Gaaffii Maarii

Haaluma kan sodiyemii armaan olitiin qophi ‘K’ ibsi. Walnyaatiinsa kaatodii, anoodii fi kan walii galaa barreessi.

  1. 1.15.            Faayidalee Na fi K

Kompaawundoota Na fi K barbaachisoo ta’aan oomishuuf.

Fkn : NaOH,KOH, NaCl,KNO3, K2So4,NaH, Na2O2, Na2O, KH, KKf

  • Oomishaa qalamaa, dawaa , shittoo
    • Laaqaa potaasiyeem fi soodiyeemii oomishuuf
    • Potaasiyeemiin soodiyeemii bakka bu’uun tajaajila.
    • Soodiyeemiin laaphisii fi gommaa oomishuuf fayyada.

Laaqni Na fi K termoometira tempireecharaa olaanaa safaran omishuuf tajaajila.

1.2 Sibilota Alkalayin Dachee Keemistirii Maginisiyeemii fi Kalsiyeemii

Mg fi Ca’n miseensota elementoota garee II A sibiloota alkaalaayinii dachee jedhamanitii

1.2.1. Caasaa elektiroonawaa

12Mg =1S22S22P63S2   ykn     Mg= [Ne] 3S2

20Ca=1S22S22P63S2   3P6 4S2 ykn    Ca= [Ar] 4S2

Lamanu kaataayonota chaarjii 2+ qabu uumu. Kanaafu Lakk. Oksideeshinii isaanii +2 dha.

  1. 1.2.2                        Amaloota Waliigalaa

Amaloota Fiizikaalaa

ElementiiMgCa
Raadiyeesii atoomawaa(nm)0.160.20
Raadiyeesii ayoonawaa(nm)0.0721.100
Elektiroo negaativiitii1.21
Annisaa ayooneessuu jalqabaa (kJ/mol)738590
Annisaa ayooneessuu 2ffaa (kJ/mol)14511154
Qabxii baqinaa(oC)649839
Qabxii danfinaa(oC)11071484
Rukkina(g/cm3)1.741.54

Amaloota Keemikaalaa

Elementootni kun elektirooposativii waan ta’aani f kaataayonota chaarji +2(divalent ion) uumu.

Mg   → Mg2+  +2e-                                   Ca →Ca2+ +2e-

Si’aawoo waan ta’aani f wantoota adda addaa wali n walnyaatiinsa ni gaggeessu.

  1. Bishaan waliin

Mg(s) + 2H2O(g) → Mg(OH)2 + H2(g)

Kalsiyeemiin bishaan qabbana’aa wali n walnyaata Ca +2H2O(l) → Ca(OH)2 +H2

  1. Oksijinii waliin oksaayidii uumu. 2Mg +O2 → 2MgO

2ca + O2     → 2CaO

  1. Mg’n naayitiroojinii wali n naayitiraayidii uuma 3Mg +N2      → Mg3N2
    1. Haayidiroojinii waliin haayidiraayidii kennu Mg +H2 → Mg H2

Ca +H2     → Ca H2

  • Asiidota cal aba’oo wali n gaari H2 uumu. Mg + H2SO4 → MgSO4 +H2

Ca+ 2HCl      →      CaCl2

  • CO2 waliin

Mg + CO2      → MgO +C

5Ca + 2CO2 → 4CaO +CaC2

  1. 1.2.3        Argama fi addaaan baasuu

Argama :- Argamni Mg dachee keessatti sadarkaa 5ffaa dha sibilootni kun bishaan hin aragamanu. Kompaawundota keessatti qofa argamu.

Albudoonii Mg fi Ca beekamoon

Mg CO3= Maaginesaayitii                             CaCO3, MgCO3 =Dolomaayitii

MgSO4,7H2O =Ipsomaayitii                          CaCO3 = Dhagaa ofii MgCl2,KCl,H2O =Kaarnalaayitii                   CaSO4.2H2O = Gipsamii Ca3(PO4) 2 =Dhagaa fosfeetii                                                                        CaMg3(SiO3)4=Asbeestosii Addaan baasuu

Mg fi Ca adeemsa adda addaatiin kompaawundota isaanii keessa addaan baasuun ni danda’ama.

  1. Adeemsa elektiroolaayisisii

MgCl2 baqsuu fi humna elekitikaa keessa dabarsuu

MgCl

𝐵𝑎𝑞𝑠𝑢𝑢

2+            –

2→                  Mg   +2Cl

Walnaatiinsa kaatodii Mg 2+ +2e- → Mg

𝑒𝑙𝑒𝑘𝑡𝑖𝑟𝑜𝑜𝑙𝑎𝑎 𝑦𝑠𝑖𝑠𝑖𝑖

Walnyaatiinsa waliigalaa Mg Cl2 → Mg +Cl2

  • Adeemsa ridaakshinii

MgO +C → Mg + CO

MgCl2 + CaC2 → Mg +CaCl2 +2C

Hojii piroojektii – adeemsa addaan baasuu Ca kitaabota wabii eerga dubbiste booda dareef gabaasa dhiheesii.

  1. 1.2.4            Kompaawundoota magnisiyeemii fi kalsiyeemii barbaachisoo tokko tokko

1. Oksaayidotni Mg fi Ca haala armaan gadiitiin qopha’uu ni danda’u

  1. Walnyaatiinsa oksijinii waliin 2Mg +O2                          →2MgO

2Ca +O2        → 2CaO

  • Kaarboonetoota isaanii ho’isuun diiguu

Mg CO3

→ MgO +CO2

Ca CO3 → CaO +CO2

  • Haayidiroksaayidota ho’isuun diiguu Mg(OH)2→  MgO  +H2O

Ca(OH)2→  CaO +H2O

Amaloota Oksaayidota idilee

  • Jajjaboo ,kiristaalawaa, ayoonawoo adii dha
    • anni saa uumamiinsa olaanaa waan qabuuf sukka’oo dha
    • Annisaa laatisii olaanaa qabu.
    • Qabxii dandinaa fi baqinaa olaanaa qabu.

Haayidiroksaayidota  Qophii –walnyaatiinsa oksaayidota idilee fi bishaanii CaO + H2O → Ca(OH)2

Amaloota

  • Mg(OH)2 fi Ca(OH) 2’n bishaan keessatti ni bulbulamu

Bulbulii Ca(OH) 2 alkaalii laafaa dha. Bishaan Laayinii jedhame waamama.

  • Haayidiroksaayidotni kun CO2 waliin kaarbooneetii uumu Mg(OH)2 +CO2 → MgCO3 + H2O

Ca(OH)2 +CO2 → CaCO3 + H2O

CaCO3 yoo bishaan keessatti bulbulame CO2(g) xuxuun Ca(HCO3)2

Halaayidota

Qophii – Mg fi Ca haloojinota waliin halaajidota uumu Fkn Mg + Br2 → MgBr 2

Ca +Cl2      →                               CaCl2

Amaloota Haayidrayidota Mg fi Ca

Yeroo hedduu, bishaan qabeessa ta’ani argamu

Fkn CaCl2 bishaaniif jaalala cima qaba. Kanaafuu akka goggogsitutti tajaajila.

Hojii piroojektii

Qophii fi amaloota haayidiraayidoota Mg fi Ca irratti gabaasa qopheessuun dareef dhiyeessi.

  1. 1.2.5            .Faayidaalee Sibiilota Alkalayin Dachee
  2. Laaqota  ulfaatina   salphaa qaban qopheessuuf  Mg (OH)2 ruqoolee qulqulleessituu ilkaanii “tooth paste” ta’a
  3. CaO, Ca(OH)2 fi CaCO3 asiidummaa biyyee hin baabseessuuf.
  4. Kompaawundota barbaachisoo ta’an  kan akka Mg(OH)2, CaO, Ca(OH)2,MgCl2,CaC2

,Ca(NO3)2,CaSO4,2H2O fi kkfoomishuuf.

1.3.Keemistirii Aluminiyeemii

Aluminiyeemi n elementoota garee III A keessaa isa  tokko  Baay’inaan  elementi  sadarkaa  3ffaa  irratti argamuu dha. Elementoota garee isaa wajjin walitti dhufeenya fi adda addummaa qaba.

Raabsaa elektiroonii

13Al = 1S22S22P63S23P1                                     Al → Al3+ +3e-

Lakk.  elektiroonvaalantisaa 3.  Kanaafuu  chaarj+3  qabaata  Baay’inaan  elementoota  garee isaa keessaa 1ffaa dha.

  1. 1.3.1Amaloota Fiizikaalaa AluminiyeemiiHaalluu qalama adii birrummaa qaba.Sibiila salphaa rukkina 2.7g/cm3 qabu dhaQabxii baqinaa 6590CQabxii danfinaa2,327g’cm3Aluminiyeemiin ho’aa fi elektiriikii ni dabarsa.

Amaloota Keemikaala Aluminiyeemii

  • Oksijinii wajjin walnyachuun Al2O3 uuma. 4Al +3O2 → 2Al2O3 + ho’a
    • Bishaan waliin walnyaata

2Al +6H2O → 2Al(OH)3+3H2

  • Asiidii waliin Ashaboo fi  H2  uuma. Fkn 2Al + 6HCl →  2AlCl3 +3H2

2Al +3H2SO4 → Al2(SO4)3+3H2

  • Oksaayidota Sibiilota waliin walnyaata.

Fkn 8Al+3Fe3O4    →                                     9Fe + 4Al2O3 + ho’a 2Al + Cr2O3   →                                                                                                                                                    2Cr + Al2O3

  • Haloojinota waliin ashaboo uuma.

Fkn 2Al + 3Cl2 → 2AlCl3

  1. 1.3.2  Argama fi addaan baasuu Aluminiyeemii Al

Aluminiyeemiin bilisaan hin argamu. Elementoota biroo waliin kompaawundota uumuun argama.

Maddootni Aluminiyeemii

  • Booksaayitii (Al2O3. H2O)
    • Kirayoolaayitii (Na3AlF6)
    • Suphee (kaawoliinii Al2 Si2Of2H2O
    • Limerii (makaa Al2O3 fi Fe3O4)
    • Koraandamii (Al2O3)

Addan baasuu Aluminiyeemii

Maddoota isaa keessaa Aluminiyeemiin haaloota armaan gadiin addaan baasuu ni danda’ama.

  1. Mala Ridaakshinii

Fkn AlCl3   +Na    → Al+  3NaCl

  • Adeemsa elektiroolaayisiisii

Omishni industirii Aluminiyeemii adeemsa armaan gadiin gaggeeffama.

  1. Aluminiyeemii Booksaayitii keessa jiru makoota isaa irraa adda  baasuu  dha.  Kun  kan ta’u

NaOH cunqoo dhaan ukkaamsaniiti.

Al2O3(s) + 2NaOH(l) + 3H2O(g) → 2NaAl(OH)4(s)

  • Aluminiyeem oksaayiditti makamuun kan argamu NaOH keessatti hin bulbulaman. Kanaafuu dhimbiibbaan adda baha?
    • NaAl(OH)4 dhimbiibamee adda bahe gara Al(OH)3(s) fi NaOH(aq) tti jijjiirama. NaAl(OH)4 (aq)  →     Al(OH)3(s) + NaOH(aq)
    • Aluminiyeem haayidirooksaayidii irraa Al2O3 argachuu. Kunis kan ta’u dhimbiibuun

eerga addaan baasani booda ho’isuu dhaani.

2Al(OH)3(s) → Al2O3(s) + 3H2O(g)

Adeemsa    elektiroolaayisiitiin         Al2O3     irra       Aluminiyeemii      qulqulluu                         argachuun                       ni danda’ama.

2Al O

𝐵𝑎𝑎𝑞𝑠𝑢𝑢                    3+             2-

2     3 →                                                Al  + 6O

Kaatodii 4Al3+ +12e → 4Al Anoodii 6O2- →  3O2+12e- Walnyaatiinsa waliigalaa

𝑒𝑙𝑒𝑘𝑡𝑖𝑟𝑜𝑜𝑙𝑎𝑎𝑦𝑖𝑠𝑖𝑠𝑖𝑖

2Al2O3 → 4Al +3O2

  1. 1.3.3.Kompaawundoota oksijinii, Haayidiroojinii fi haloojinoota wajjin.Aluminium Oksaayidii (Al2O3)
  2. Jabaa bifa adii qabu dha.
  3. Tempireecharaa 200 0C irratti baqa
  4. Aluminiyeemiin Oksijiniin yemmuu gubatu uumama. 4Al +3O2 → 2Al2O3
  5. Al(OH)3 ho’isuudhaan qophaa’u ni danda’a 2Al(OH)3             → Al2O3 +3H2O
  6. Uumaman akka booksaayitii (Al2O3.XH2O) ykn akka korandamitti (Al2O3) argama.
  7. Asiidotaa fi beezota waliin waan walnyaatuf amala oksaayidii asiidawoo beezawoo qaba

Asiidii waliin

Fkn Al2O3 + 6HCl →  2AlCl3  +3H2O Beezii waliin

Fkn Al2O3 + 2NaOH → 2NaAlO2 +H2O

  • Aluminiyeem    Haayidiraayidii   (AlH3)     Aluminiyeemiin    Haayidiroojinii   waliin                                                                                   aluminiyeem haayidiraayidii uuma.

2Al+3H2   →                                    2AlH3

  • Haalaayidota Aluminiyeemii
    • Qophii Halaajidotaa

Aluminiyeemii ho’e kal atiin haloojinii gogaa wajjin walnyaachisuun uumamu.

Fkn 2Al(s) +3Cl2(g) → 2AlCl3(s)

Karaa biraatiin halaayidotni Aluminiyeemii walnyaatinsa Aluminiyeemii fi Halaayidoota Haayidiroojinii gogaa wajji n gaggeeffamanis uumamu ni danda’u.

Fkn 2Al(s) + 6HBr(g) → 2AlBr3 +3H2(g)

  1. Amaloota halaayidoota Aluminiyeemii.
  • Haalayidota Aluminiyeemii keessaa  ayoonawaan  AlF3  dha.  Halaayidootni  Aluminiyeemii  biroo AlCl3,AlBr3,AlI3 koovalanti dha.
  • AlF3 – Bishaan keessatti nii bulbulama.
  • Qabxiin danfinaa 12900C qaba
  • AlCl3 jajjaboo hurka dha. Qabxiin sablimeeshinii isaa 2000C dha.
  • AlCl3 yeroo sablimeeffamu hurki uumamu daayimaroota (Al2Cl6) qaba.
  • Tempireechara olaanaa irratti AlCl3 akka monomeeriitti, AlCl3 jiraata.
  • AlCl3 akka Liwus asiiditti tajaajila
  1. 1.3.4.Faayidalee Aluminiyeemii
  2. Aluminiyeemi n dabarsoo ho’aa fi elektiriikaa gaarii dha.kanaafuu meehsaalee nyaatni ittin bilchaatu fi shiboo elektiriikaa qopheessuuf ni gargaara.
  3. Aluminiyeemiin sibiila salphaa waan ta’eef,
  4. qaamota Xiyyaraa ,Saatelaayitoota,konkolaatoota adda addaa tolchuuf ni gargaara.
  5. Sibiilota biroo kan akka Fe,Cr fi Mn oksaayidota isaanii keessaa adda baasuuf ni tajaajila.
  6. Aluminiyeemiin    laaqota    adda   addaa   kan    akka    duraaluminii(Al,Cu,Mg)                                                      magnaliyeem (Al,Mg) qopheessuuf oola.

BOQONNAA LAMA

KOMPAAWUNDOOTA INORGAANIKII BARBAACHISOO TOKKO TOKKO

2.1 Seensa

Boqonnaa tokkoffaa keessatti waa’ee elementoota bu’uuraa filatamoo tokko tokko ilaalle jirra.Boqonnaa kana keessatti ammo kompaawundota in-orgaanikii barbaachisoo ta’an kan ilallu ta’a.As keessatti amala fi zikaalaa, amala keemikaalaa , mala addaan baasuu fi argama isaanii gadii fageenyaan baranna.

Kaayyoo Boqonnichaa

Erga boqonnaa kana xumuuranii booda barattootni

  • Adeemsa naaytrikii asiidiin, salfarikii asiidiin fi ammoniyaan induustrii keessatti ittin qophaa’uun ni eeru.
  • Allotirooppota kaarbonii, salfarii fi foosfarasi adda ni baasu,
  • Argama elementoota inorgaanikii barbaachisoo ta’ani ni tarreessu.
  • Amaloota fi faayidaalee kompaawundoota haaloojinootaa, foosfarasii,salfari,oksijiinii,naaytroojinii, silikeenii fi kaarboonii ni addeessu.
  • Amaloota fi faayidaalee giraafaayitii fi diyamendii ni ibsu
  • Amaloota waliigalaa elementota maatii kaarbonii ni tarreessu,

2.1. Keemistirii elementoota maatii Kaarboon

Elementtootni garee IVA, maatiin Kaarbooni jedhamu. Isaanis kaarboon Silikeenii, Jermaniyeemii,Tiinii fi Liidii dha.kaarbooni sibilaala yommuu ta’u, Silikeeniin fiJermaniyeemii garii sibilaloota, Liidiin fi Tiiniin ammo sibilota .

Maatiin Carboon Sheelii xumuraa irraa raabsa elektiroonii ns2np2 qabu.

LakkElemeenitiiBakka bu’eeLakkoofsa atoomawaaRaabsaa eleekitroon
1kaarboonC6[He] 2s2p2
2SilikeeniiSi14[Ne] 3s23p2
3JermaniyeemiiGe32[Ar] 3d104s24p2
4TiiniiSn50[Kr] 4d105s25p2
5LiidiiPb82[Xe] 4f145d106s26p2

Amaloota waligalaa maatii Kaarboon

Qabxiin danfinaa fi baqinaa garee kanaa kan maatii booronii ni caalaa. Garuu garee kana keessaa gubbaa gadi qabxi n baqinaa fi danfinaa hir’ataa  adeema.sababin  isaa  humni  walharkisaa molakiyuulii gidduu jiru waan hir’ata adeemuuf.  Elektiroonegitivitii  fi  Anni san  ayoonessuu jalqabaa (KJ/mol)   Kaarbooni        gara  Li dii  hira’ataa   adeema.Haata’u  malee  jijjiramni   seer- malee (irregularities) ni mul’ata.

Raadiyesii atoomii Kaarboonii gara Liidii ni dabala sababin isaa gubbaa gadi yemmuu deemuu lakkoofsi sheelii haaraan dabalaa waan adeemuuf.

Amala wali galaa elementoota garee kanaa gabatee armaan gadii irraa hubachuun ni danda’ama.

ElementiiCSiGeSnPb
Raadiyeesii Atoomawaa (Picm)76111120139146
Elektiroo negetivitii2.551.91.81.81.8
Qabxii baqinaa /(K)437316931218505600
Qabxii danfinaa (k)3550312328962024
Rakkina /gcm-33.5 diyemand 2.0 giraafaaytii  2.34  5.32  7.26  11.3
Lakkoofsa okisideeshiinii+2,+4+2,+4+2,+4+2,+4+2,+4

2.1.. Kaarboonii fi Silikeenii

  • 2.1.2.  Amaloota walii gala Kaarboonii fi Silkeenii

Silikeeniin cimaa fi keeristaala calaqqisaa dha.Teempirecharaa dareetti dandeettiin dabarsuu elektirikaa isaa gadaanaa dha. Garuu teempireecharaa baayyee olaanaa  irratti  dabarsoo elektirikaa garii dha. Walumaagalatti silikeenii gariin dabarsoo elektirikaa fi gariin sibila ti.

Karbooni n elementoota garee isaa keessaa sibilaala yommuu ta’uu bifa al otiroppii garagaraan argama.

Allotiroppii jechuun elementiin tokkoo haala murtawaa fizikaalaa keessatti faalkaa isaa  osoo hin jijjirin bifoota adda addaan argamuu dha.Kaarbooniin bifa allotiroppota afuriin argama.Isaanis allotiroppii kiristaalawoo, (diyaamandii fi giraafaayiti),Amoorfasii   (Boocaa  sirrii  hin  qabne): kookii, kaarboon gurrachaa fi chaarkolii dha.

4ffaan ammoo bakministerfulerinii (Buckeyballs) carboon nam -tolchee yeroo baayyee C60

argama. Kan umamuu atimoosfeerii heeliyemmiin ulee giraafaayiti (graphite rod) hanga

hurkuutti ho’isuun .C60 miseensa maatii koomppawundii fulerensii (fullerenes)  jedhamuu ti.miseensii maatii kanaa kaneen biroo C32, C44, C50, C58,fi C70 dha. Allootirooppiin  kun  kubbaa kan fakkaatuu dha caasaa isaa akka armaan gaditti

Caasaa fulerensii

Diyaamandii Diyaamandiin bifa hawwataa kan qabu fi wantoota ciminaan beekaman keessa isa tokkoo dha.Alootiroppi kaarboon keessaa diyaamandiin baayyee qulqulluu dha.

faayidaalee isaa;Faayaa, muruu(kuutuuf) fi daakuuf hoo’a niqabata.

Giraafaayitii

Giraafaayitiin gurrachaa, lallaafaa fi mucucaataa dha.akka sibiloota elekitroonotaa  bilisa  ta’an waan qabuuf dabarsoo elektirikaa fi hoo’aa ti.

Faayidaan isaa: qubeessa, giriisii, elekitroodii dhagaa baatirii fi mootoroota keessati.

Garagaarumaa diyaamandii fi giraafaayitii

DiiyaamandiiGiraafaayiti
Wantoota ciminaan beekaman dhaGiraafaayitiin lallaafaa dha
mit-dabarsoo ho’aa fi elektirikaatidabarsoo elektirikaa gaarii dha
ifa kan of-keessa dabarsugurraachaa fi mit-dabarsoo ifaa ti
rukkinaa 3.5 g/cm3rukkinaa 2.5 g/cm3
caasaa kiriistaalaa Teetirahediraalii qabacaasaa kiriistaalaa Okteehediraalii qaba
Qilleensaa keessatti 900oC yemmuu gubaatu CO2 kenna.Qilleensaa keessatti700- 800oC yemmuu gubaatu CO2 kenna.
  • 2.1.3.  Argamaa fi Addaan baasuu Kaarboonii fi silikeenii
  • Argamaa Kaarboonii

Teempireechara dareetti kaarbooniin faalkaa jajjaboo bifa sadiin argama.Isaanis diyaamandi,giraafaayitii fi fulerensii dha.Gaasiin ammo qilleensa naannoo keessatti bifa kompawuundii kaarboon daayoosayidii fi kaarboon monooksaayidii argama. Karaa biro ammoo kompaawundiin kaarboonii kan akka CaCO3, baayikaarbooneetotaa fi kaarbayidoota sibilotaa keessattis ni argama.

  1. Argama fi addaa Silikeenii

Silikeniin hedduminaan dirra lafaa keessatti elementota hunda keessaa oksiijiniitti anuun sadarkaa lammaffaa irratti argama. Silikenii Walabaa ta’e bifa elementiin hin argamu. Yeroo baayyee bifa oksaayidiin argama, oksaayidiin isaa baayyee beekamoon silikaa (SiO2) dha. albuudota silikeetii  kan akka Spodumene LiAl(SiO3)2 ,beeriiylii Be3Al2( SiO3)6 fi “ micas “(KAlSi3O8) keessatis ni argama. silikaa (SiO2) oksaayidii Silikenii baayyee suka’oo ta’e dha.

Addaa baasuu Silikeenii

Elemeentiin Si kan argamu SiO2 (Cirrachaa) ykn kuwartizii 3000oC kookiin farnaasii elekitrikaa keessatti ho’isuuni.

SiO2(s)     +        2C  à       Si(l) +  2CO(g)

Cirrachaa     kookii kaarboonii

Silikeeniin haala kanan qophaa’e qulqullinni  isaa  98% dha. Elemeentiin  silikeenii  Induustrii koompitaraatiif oolu kana caalaa qulqullaa’uu qaba.kanaaf dabalataan adeemsaa armaan gadii keessaa darbuu qaba.

  1. Si(s)  +  2Cl2(g)   à    SiCl4(l)
  • SiCl4(l)    +  2Mg(s)   à    Si(l)   +  2MgCl2(s) 3. SiCl4(l) + 2H2(g) à Si(l) + 4HCl(g)
    • 2.1.4.  Kompaaundoota Oksijiinii, hayidiiroojinii fi halojioota wajjin Kaarbaayidoota

Tempeerechara dareetti kaarbooniin sukawaa dha.garuu tempreechara olaanaa irratti eleementoota elekitooronaagetivii gadi aana qaban wajjiin walnyaatinsa gaaggeessun kompaawundii kaarbayidii jedhaman uuma.kaarbaayidi jechuun kompawundii karbooniin sibiilota waliin uumu.Yemmuu kaarbooniin elementoota hammi fi eleektroo nagativiin isaanii kan isaa wajjiin walgitaan waliin walnyaatinsaa gaggeessu kompaawundii kaarbaaydoota kovalantii kenna. fakkeenya

SiO2(s)+3 C(s)SiC(s)+2 CO(g)

kaarbooni fi sibila si’awoo yemmuu  walnyaatan karbaayidii  ayoonawa  kennu.  Isaniis  CaC2 fi BeC2 dha. fakkeenya

CaO(s)+3 C(s)CaC2(s)+CO(g)

karbaayidotni ayoonii C4-qaban.yemmu bishaan wajjin wal-nyaatan miiteenii kennu.

C4-+4 H2OCH4+4 OH-

karbaayidotni ayoonii C22- qaban ammoo yeroo bishaan wajjin walnyaatu asetalaayinii

(acetylene) kennu.

C22-+2 H2OC2H2+2 OH-

Oksaayidoota Kaarbonii

Kaarbonii tempireechera olaanaa irratti oksijinii waliin oksideeshiinii gaggeessun karbondayoksaayidii fi karbonmonoksaayidii kennu:

2C(s) +  O2(g) ® 2CO(g) (oksijiin  muurasaa) C(s)  +  O2(g) ® CO2(g)                                         ( oksijiin irra darbaa) Amala fizikaalaa CO fi CO2

Karbonmonoksaayidii gaasii summawaa, haalluu dhabbeesa fi foolii dhabbeessa dha. Qabxiin danfinaa –

191.5oC qaba.

Faayidaa CO oksaaydii ayiiraan gara sibila ayiiranittii ni rideeksaa. Fe2O3(s) + 3CO(g) ® 2Fe(l) + 3CO2(g)

Yommuu haaydroojiinii wajjiin walnyaatu CH3OH kenna.

Karbondaayoksaayidii halluu fi foolii dhabeessa,asidaawaa dha. Jajjabboon isaa _78.5oC gara gaasiitti sablimeeffama. Qilleensaa naannoo rukkinaan harkaa 1.5 ni caala. Karbondaayoksaayidiin bishaan keessatti ni bulbulama.

CO2(aq)+H2O(l)H2CO3(aq)

Kanaafu Karbondaayoksaayidiin bishaan galanaa keessa harkaa 60% n Karbondaayoksaayidii atmoosfeerii keessa jiru ni caalaa.

Faayidaa Kaarbondayoksaayidiin abidda dhaamstuu, akka  qorrisiistuutti CO2 gogaa,Dhugaati lallaafaa litira tokkoo keessatti CO2 litrii 3.5 tu bulbulama.

Haalaayidoota Kaarbonii

Kaarboon yemmuu haalayidoota waliin walnyaatinsa gaggeessu tetiraahaalaayidoota (MX4 ) umaama .

M + 2X2 → MX4

Tetiraahaalaayidootni bishaan wajjin haaydiroolaysiisi hingaggeessan. sababin isaa kaarbooniin waan orbitaalaa d hin qabneef.

Teetiraahaalaayidoota: CF4, CCl4, CBr4 fi CI4

Haaydiraaydoota Kaarboonii fi Silikeenii; Kompaawundoota Kaarbooniin fi Silikeeniin haaydiroojinii wajji n uumu danda’an kitaabolee wabii dabbisuun dareef gabaasi.

Oksaayidoota Silikeenii

Silikeeniin wal-nyaatinsa keessatti hirmaachuu irratti dadhabaa haa ta’u malee tempireechera olaanaa irratti wal-nyaatinsa ni geggeessa.

Si(s)  +  O2(g)   1000C          SiO2(s)

Silikendayoksaayidiin(SiO2)yeroo baayyee silikaa jedhamee beekama. silikeniin oksijinii waliin

hidhoo kovalentii cimaa Si-O uuma. Silikeniin kompaawundii walxaxxaa netiiworkii ta,ee (SiO4)4- uumu danda’a.Isaan kanaa keessatti silikeniin tokkoo atoomota oksijinii  afuritti  hidhamti.  Caasaa isaa akka armaan gadii ilaaluun ni danda’ama.

Silikendayoksaayidiin wal-naatinsa irratti baayyee dadhabaa yommuu ta’u haydiroofiloorik asidii ykn baqa soodiyeem kilooraayidii waliin garuu wal-nyaatinsa gaggeessa.

SiO2(s)   +  6HF(aq)  à  H2SiF6(aq) + 2H2O(l) SiO2(s) + 2NaOH(aq) à Na2SiO3(s) + H2O(g)

Haalaayidoota silikeenii

Silikeeniin yommu haalojinoota wajjiin walnyaatisa gageessan koompawundii  SiX4  ummu. Bakka bu’een X=(F,Cl, Br, I)

Si(s) + 2Cl2(g) SiCl4(l) Si(s) +  2F2(g) à  SiF4(g) Si(s) + 2Br2 (l) → SiBr4 (l)

Teempireechara dareetti SiF4(g)  gaasii  haalluu dhabbeesa

SiCl4fi SiBr4 dhangaala’oo haalluu dhaabbeessa yommuu  ta’aan SiI4 garuukiristaalaa  haalluu dhaabbeesaa dha. SiF4 fi SiCl4 guutummaan guutuutti haaydroolaysiisi kan gaggeesaan yommuu ta’an SiBr4 garuu gaariin haaydroolaysiisi gaggeesaa. Yeroo Silikeni tetra kiloorayidiin bishaan wajjiin walnyaatinsa geeggeessu silisik asidii, Si(OH)4,umamaa.

SiCl4(g)   +  4H2O(l) à    Si(OH)4(aq) + 4HCl(aq)

2.1.5.   Faayidaa Kaarboonii fi silikeenii;

Faayidaalee silikeenii fi Kaarboonii kitaabolee wabii dabbisuun dareef dhiyeessi.

  • 3.  Keemistirii Tiinii fi Liidii

Tiinii fi liidiin elementoota garee IV A dha. Raabsaa elektiroonii sheelii alaa ns2 np2 qabu. Lakkoofsa oksideeshinii isaanii +4 qabu.

Pb akka olaantummaatti lakkoofsa oksideeshinii +2 qaba.

Amaloota fiizikaalaa

ElementSnPb
Raadiyeesii atoomawaa (Ao)1.41.46
Raadiyeesii ayoonawaa (Ao)0.710.84
Qabxii baqinaa (oC)231.9227.4
Qabxii danfinaa(oC)23371750
Annisaa ayooneessa jalqabaa(kj/mol)707715
Elektiroonegativiitii1.81.8

Argamaa fi adda baasuu tiinii fi liidii

  1. Argama Tinii

Tiiniin oorii kaasiteraayitii ykn dhagaa tiinii (SnO2) jehamu keessatti argama.

  1. Addaan baasuu Sn

Kaasiteraayitiin (SnO2) wantoota adda addaa kan akka oksaayidota sibiilaa, oksaayidotaSibilaalotaa irraa  waadduun  ykn   asiidoota   tii   fayyadamuun   eerga qulqulla’e booda walnyaatiinsa armaan gaadiitiin adda baha.

SnO2(s) + 2Cl(s) → Sn +2CO(g)

  1. Argama Pb

Li dii fi oorota beekamoo kan ta’an

  • Gaalenaa PbS
    • Seraasaayitii  PbCO3
    • Analesaayitii  PbSO4

Isaan kana keessaa olaantummaan kan oomisha pb ‘f oolu.

  1. Liidii adda Baasuu

Madda Pb waaduun oksaayidii Pb(II) argachuu

Fkn 2PbS(s)  + 3O2(g)  →                                                                                                                                                                                                                                                     2PbO(s) + 2SO2(g)            ∆H= 710.4kJ

PbO(s) argame makaa cilee fi daakuu ayireenii bilaast  faarnesii  keessatti  yoo  gubate  Pb  nu  laata.

PbO(s)  + C(s)  →               Pb(s) + CO(g),                ∆H= 106.8kJ PbO(s)  + C(g)   →                                  Pb(s) + CO2(g),                                                                               ∆H= 65.7kJ

Liidiin  haala  kanaan argamu  Cu,Sb,As  fi Bi fi kkf walmakee argama. Makaa kan irraa Pb adda

baasuuf baqsuun makaa  irraa  oksaayidoota  Sb,  As  fi  Bi uumne  olkaasuun  pb  gad dabarfannaa.

Li diin baqee darbe keessaa ammas makaa Ag fi Au qabaachuu waan danda’uuf  adeemsa paarkitti fayyadamuun barbaachisaa ta’a.

Gaaffii Adeemsa parkii fi Adeemsa Beetii  irratti  kitaabolee  wabii dubbisuun  gabaasa  isaa  garee fi dhiyeesii

Kompaawundota oksijinii, haayidiroojinii fi haloojinoota wajjin.

  1. Oksaayidota Tiinii

Tiiniin oksaayidota lama qaba isaaniis tiinii II fi tiiniii IV oksaayidii dha

  1. SnO- staanes oksaayidiin gurraaacha ykn magariisa ta’e mul’ata.

Qophii

Kompaawundoota Sn+2, kaarbooneeti alkaali ni n walnyaachisuun argamu ni  danda’a. Sn2+  + CO32-     →            SnO(s)  + CO2  ti n oksaaleetbakka qil eensi hin  jirreetti ho’isuun ni argama.

Sn[C2O4] → SnO(s) + CO2+CO

  • SnO2 –Istaanik Oksayidiin qilleensa keessatti Sn gubuun argama. Sn(s) + O2(g) → SnO2(S)

SnO2 – Dilalla keessatti adii

Ho’a keessatti keel oo dha.

Oksaayidota Liidii

Oksaayidota isaa keessatti lakkoofsi oksideeshinii liidii Pb2+ fi Pb4+ ta’a

  1. PbO- Liidii qilleensa keessatti gubuun argama.

2Pb + O2 → 2PbO halluun isaa keelloo dha,daakuu dhas.

  • PbO2 – daakuu halluu chokolaataa fakkaatu qabuu dha.

–     Oksiideessituu cimaa dha

Qophii

  1. liidii diimaa (Pb3O4) naayitiriik asiidii waliin walnyaachisuu Pb3O4 + 4HNO3 → PbO2 + 2Pb(NO3)2 +2H2O
  2. Walnyaatiinsa PbO fi NaClO

PbO + NaClO → PbO2 +NaCl

Baatiriwwan liidii hammatan hunda keessatti PbO2 ni argama.

  • Pb3O4 Liidii diimaa Pb3O4

PbO Tempireechara        400oC hanga 500oC ta’en  ta’en eeggannoon qil eensa keessatti ho’isuun aragama.

Asiidoota waliin walnyaata.

Pb3O4  + 8HCl  →            3PbCl2  + 4H2O +Cl2 2Pb3O4 + 6H2SO4 → 6PbSO4 + 6H2O + O2

Gaaffii – Haayidiraayidotaa fi Halaayidoota Sn  fi  Pb  irratti  kitaabolee  wabii  dubbisuun  gabaasa isaa dareef dhiyeessi.

Faayidalee  Sn fi Pb

Faayidalee Sn

  • Ti niin uwwisa ittistuu istilii ta’ee fayyada.
    • Tiiniin laaqota oomishuuf tajaajila Fkn:-      –     Biroonzii (cu,Sn)
      • Solderii (Pb,Sn)
      • Sibiila qawwee (Cu, Zn,Sn)
      • Sibiila Biritaaniyaa (Sn,Pb, Cu)

Faayidalee liidii

  • Ujummoo bishaanii fi uwwisa keebiloota
    • Raasasa liidii (lead shot) oomishuuf
    • Laaqota liidii adda addaa keessatti

Fkn Sibiila taayipii (Pb, Sb,Sn)

  • Kompaawundoota liidii kan akka PbSO4, Pb(NO3)2
    • Qalama (pigments) oomishuuf
    • Baatirii liidii oomishuuf

2.2 NAYTIROOJINII fi FOOSFARASII

2.2.1.Amaloota Walii galaa Naayitroojiin fi foosfarasii

Naayitirojiniin  elemeentii  atoom-lamee(N2),  gaazii  halluu  dhabeessa,  foolii  dhabeessa  fi dhandhama dhabeessaa dha. Qabxiin danfinaa  fi  qabxiin  baqinaa  isaa  walduraa  duubaan  77K  fi 63K dha

Teempireechara dareetti naayitirooji ni n oksiji ni irraa baay’ee suka’aa dha. Kanaaf  wantoonni qilleensa  keessatti  yoo  ho’ifaman  naayitirooji nirra oksiji ni  wajjin   caalaatti walnyaatu.Naaytirooji ni n hidhoo sadee uumu waan danda’uf tempireecharaa dareeti suka’aa dha.

  1. Amaloota waligalaa foosfeerasi

Foosfeerasiin jajjoobo adii bifa gagaa faakkatu qaba.qabxiin baqinaa fi danfinaa isaa duraa dubaan 44.1oC fi 287oC dha.

Foosfarasiin allootirooppii beekamoo lama qaba.

  1. Foosfarasii adii
  2. Bishaan keessatti hinbulbulamu.
  3. qil eensa keessatti si’aayinaan oksi ji ni wajji n walnyaachuun balaa ibiddaa uumuu waan danda’uuf , bishaan keessatti tursiifamuu qaba.
  4. Baayyee summawaa dha.
  5. CS2  keessatti  ni bulbulama.
    1. Foosfarasii diimaa
  6. Foosfarsi adii irraa si’aayina gadaanaa qaba
  7. Akka foosfarasii adiitti sumawaa miti
  8. Bakka qilleensi hin jireetti 565k irratti ni sablimeeffama
  9. CS2 keessati hinbulbulamu.
  • 2.2.2.Argama fi addaan baasuu Nayitiroojinii fi Fosifarasii
  1. Argamaa Naayitroojinii fi Foosfarasii

qilleensi        4/5ffaan       hangaan       naayitiroojinii         dha.    Kanaafuu    qilleensi        atimoosfeera                      madda naayitiroojinii gaarii dha. Naayitroojiiniin biqiloota fi beeladoota keessati ni argama.

Naayitirojiniin dachee keessatti kompaawundoota naayitirojinii qaban keessatti argama. Isaanis ( KNO3), ( NaNO3 ) fi Ashaboolee amooniyeemii dha.

Foosfarasiin   yeroo    baayyee    bifa      kompaawundoota   fosfeetii      jedhamaniittiin                              argama.Madda foosfeetii beekama kan ta’e kaalsiyeem foosfeetii Ca3(PO3)2 dha.

  1. Qophii Naayitroojinii

Naayitroojiniin laabraatoorii keessatti maloota armaan gadii keessaa tokkon qophaa’u danda’a..

I. Diigamuu amooniyeem naaytiraayitii

Naaytirooji ni       baayyee   qulqul uun   laaboraatoori   keessatti  amooniyeem  naaytiraayiti                                   ho’isuun qophaa’a.

NH3NO2(s)   →     N2  + 2H2O.

  1. Oksideeffama Amooniyaa

2NH3 + 3CuO→ N2 +3H2 O + 3Cu

  1. Adeemsa firaakshinaalaa distileeshinii

Adeemsi kun qilleensa keessaa kanneen akka CO2 fi O2 dhabamsiisuun N2 qopheessuuf gargaara(qabxiin danfinaa dhangaalaa’oo Naayitroji n fi dhangaalaa’oo Oksiji n  duraa  dubaan  – 196oC fi-183oC dha.)

III.Addaan baasuu Foosfarasii

Foosfeerasi n Oori isaa irraa adda baasuun  kan  danda’amu  teemprechara  olaana  irratti kaalishiyemmii  foosfeetii  kaarbooniin  rideeksuun  yemmuu  ta’u  walnyaatinsa  kana   keessatti jirachuun silkaa (SiO2) baay’ee barbaachisaa dha.

2 Ca3(PO4)2(s)+6 SiO2(s)+10 C(s)6 CaSiO3(s)+P4(s)+10 CO(g)
  • Kompaawundoota Hayidiroojinii fi Oksijinii wajjiin

I.Oksaayidoota Naaytiroojiinii

Naaytirojiiniin lakkoofsa oksideeshinii pozitivaa +1 hanga +5 qaba.

Kompawundi  Lakk okideeshiin∆Hof (kJ/mol)
N2O(g)182.05
NO(g)292.25
NO2(g)433.18
N2O3(g)383.83
N2O4(g)49.16
N2O5(g)511.35
  • Naaytires oksaayidii (N2O )

Gaazii halluu dhabeessa fi foolii bareeda qabu dha Caasaan Luus N2O

:N = N= O:      « :N = N – O:

Qophii Naaytires oksaayidii (N2O)

Naaytires oksaayidii (N2O) kan  qophaa’uu  diigamuu  ashaaboo   amooniyeem  naaytiraayitirraa dha.

170 to 200oC
NH4NO3(s)N2O(g) + H2O(g)

(II) Naaytirik oksaayidii (NO)

Naaytirikoksaayidiin gaazii halluu dhabeessaa fi paaraa maaginataawaa dha Caasaa liiwusi isaa barreesi.

  1. Qophii NO

Laaboraatoori   keessatti,   naaytirik   oksaayidiin   kan qophaa’u  sibila         koopperii     naaytirik asiidii cal abbaa’aan waalnyaachisuun.

3Cu(s) + 4HNO3 (cal aa) → 3Cu(NO3)2(aq) +4H2O(l) +2NO(g)

(II)       Naaytiroojiin daayoksaayidii (NO2)

Naaytiroojiin  daayoksaayidii  gaazii  sumawaa   fi   haalluun    isaa   diimaa-  daami      ta’e dha

Caasaa liwusii Naaytiroojiin daayoksaayidii

Qophii Naaytiroojiin daayoksaayidii (NO2)

Yeroo    naayitiriik       oksaayidiin       oksijiinii       wajjin       walnyaatu       naayitiroojiin                  daayoksaayidiin                       ni uumama

2 NO(g)+O2(g)2 NO2(g)

Labraatorii keessati Naytireetota sibiilota tokko tokkoo ho’aan diigudhaan qophaa’a.

2 Pb(NO3)2(s)2 PbO(s)+4 NO2(g)+O2(g)

Karaa  biroon ammoo  sibila       koopperi    naaytirik  asi dii  cunqoo wali n walnyaachisuun                                                              qophaa’a. Cu(s) +4HNO3 (cuunqoo) → Cu(NO3)2(aq) + 2H2O(l) +2NO2(g)

(IV).Daaynaaytiroojiin tiraayoksaayidii (N2O3)

Daaynaaytirooji n  tiraayoksaayidiin   dhangala’aa   cuquli sa.makaan  NO  fi NO 2               yeeroo    dilal aa’u

N2O3. Kenna

Caasaa liiwus N2O3 barreessi.

(V) Daaynaaytiroojiin tetra oksaayidii (N2O4) gaazii haalluu dhaabeessa Faalkaa gaaziin molakiyulotni NO2 lama wal qabachuun N2O4 uumu.

Kaanaafuu    molakiyulii NO2    teemprechaara    gad  aanaa  irratti   daayimariizii geggeessuun          N 2O4

uuma

2NO2(g) →      N2O4(g)    ∆H = 57KJ

Caasaa liiwus daaynaaytiroojiin tetra oksaayidii (VI)Daaynaaytiroojiin pentaa-oksaayidii (N2O5) Daaynaatiroojiin pentaa oksaayidiin jajjaboo halluu dhabeessa dha.

Caasaa daaynaaytiroojiin pentaa-oksaayidii

Walnyaati nsa naayitiri k asi dii cal abbaa’aan foosferas peenta oksaayidii wajjin taasisuun N 2O5

uumama

4 HNO3(aq)+P4O10(s)2 N2O5(s)+4 HPO3(s)

Amooniyaa

Amooniyaan gaazi hal uu dhabeessaa  fi  foolajaa’aa  qabu  dha.  Qabxiin  danfinaa  fi  qabxiin qorrinaa isaa walduraa duubaan -33.35oc fi -77.7oc dha.

Amooniyaa    warshaadhaaf  adeemsa   habari     jedhamuun si’eessituu elementi Fe faayyaadamun qophaa’a.

N2(g)+3H2(g) → 2NH3(g)

Labraatorii      keessaati      amooniyaan           ashaboolee      amooniyeemii           kiilorayidii                                sodiiyem haaydroksayidii wali n ho’isuun qophaa’a.

NH4Cl(s) +NaOH(aq)    → NaCl(aq) + H2O + NH3(l)

Hayidraazinii

Hayidraaziniin   foormulaa  N2H4   qaba.      Hayidraazini n kan qophaa’uu ayoonii hayipookilooraayitii amooniyaan oksideessun.

2NH3 + NaOCl → N2H4 + NaCl + H2O

Hayidraaziniin baayyee summawoo dha Hayidiraaziniin rideeksaa dha.

FKN:- N2H4+2I2 + 4OH- → N2+4H2O+ 4I-

Hayidiraaziniin oksijinii keessatti yommu gubatu anniisa olaanaa baasa

N2H4(l)+O2(g)N2(g)+2 H2O(g)Ho = -666.6 kJ/mol N2H4

Oksii – Asiidota Naayitiroojinii

Wa’ee Naayitiras Asi dii ( HNO2) fi Ashaboolee Naayitiraayitii ( NO2) faayidaa fi qophii isaanii kitaaba waabii dubbisuun dareef dhiheesa.

Naayitiriik Asiidii ( HNO3) fi Naayitireetii ( NO3)

Naayitiri k Asi diin keemikaalota addunyaaf barbaachisaa ta’an keessaa isa tokko waan ta’eef baay’inaan Oomishama.

4 NH3(g) + 5 O2(g) 4 NO(g) + 6 H2O(g) 2 NO(g) + O2(g) 2 NO2(g)     3 NO2(g) + H2O(l) 2 HNO3(aq) + NO(g)    

Faayidaan isaa inni guddaan xaa’oo naayitiroojini ,  amooniyeem  naayitireetOmishuudhaa  fi Naayitiriik Asiidii gabaaf oolu adeemsa Ostiwaaldiin Oomishama.kuniis sadarkaa sadii keessa darbaa.

danda’a. kunis sababa isaa oksideessaa cimaa waan ta’eef.

Naayitiriik asiidiin asiidii cimaa dha. Siibiilota          asiidota  kan      akka     HCl keessatti                hin bulbulamne bulbuluu ni

  • 3Cu(s) + 4HNO3 (cal aa) → 3Cu(NO3)2 (aq) +4H2O (l) +2NO (g)
  • Cu(s) + 4HNO3 (cuunqoo) → Cu(NO3)2 (aq) + 2H2O (l) +2NO2 (g)

Waliigala sibiilotnii HNO3 cal abbaa’aa wali n NO kennu, HNO3 cuunqoo waliin immoo NO2

kennu.

Oksaayidoota Foosfarasii

Foosfarasiin oksaayidoota  beekamoo  lama qaba.isaaniis  tetraaFoosfaraas  dekaa  oksaayidii(P4O10) fi tetra foosfaraas heeksaa oksaayidii(P4O6) dha.oksaaydooni kannen kan argaman duraa dubaan foosfarasii adii qilleensaa oksijiin irra darbaa fi muraasa keessati gubuun.

Foosfarasii adiin yommuu oksijiinii darbaa keessatti gubatu, tetraaFoosfaraasii dekkaa oksaayidii arganan.

P4(s) + 5O2 (g) → P4O10 (g)

P4(s) + 3O2 (g) → P4O6 (g) (oksijiin muraasa).

Okaayidooni lameen  amala  asiidumma  qabu.yommuu  bishaan  wajjin  walnyaatinsa  geggeessaan asiidii umuu.Tetraafoosfaraasii dekaa oksaayidii(P4O10)  Bishaaniif jaalala cimaa qaba.yommuu bishaan wajjin walnyaatu foosfariik asiidii , H3PO4 uuma.

P4O10 (g) + 6H2O (ℓ)→ 4H3PO4(ℓ)

Lakkoofsota Oksideeshinii kompaawundoota foosfaresi fi Naayitrojinii Kompawundoon Foosfaresi fi Naayitrojinkompawundoota  gara  garaa   ta’aniMuraasin   isaan   lakkoofsa oksideeshiin walfakkaatu qabu.lakkoofsi Oksideeshiin foosfarasii beekamoon 3 fi 5n dha.

Lakk oksideeshinii Kompawundii Naayitrojinii Kompawundii Foosfaresi
0 N2 P4
+3 HNO2 H3PO3
+3 N2O3 P4O6
+5 HNO3 H3PO4
+5 NaNO3 Na3PO4
+5 N2O5 P4O10

Haydiraayiidii Foosfarasii

Haaydiraayidii foosfarasii baayyee barbaachisaa ta’e foosfiinii (PH3) dha.

Foosfiinii   gaazi       hal uu     dhabeessaa   fi     baay’ee    sumaawaa       dha.foosfi ni                         qopheessuun    kan danda’amu foosfarasii adii soodiyeem haaydrooksaaydii cunqoo wali n ho’isuun.

P(s) + NaOH(aq)+3H2O → 3NaH2PO2(aq)+ PH3(g)

Foosfiiniin   rideeksaa   cimaa   dha. Yommuu  gasiin         kun qilleensa keessati gubaatu akka armaan gadiitti H3PO4 kenna.

PH3(g) +2O2(g) → H3PO4 (s)

  • 2.2.4.  Faayidaalee Kompaawundoota Foosfarasii

Faayidalee gurguuddoo kompaawundota foosfaraasii kitaabolee wabii dabbisuun dareef gabaasi.

  • 2.3.Oksijiinii Fi Salfarii
  • 2.3.1.             Amaloota Walii galaa Oksijiinii fi Salfarii
😯=[He] 2s2 2p4
16S=[Ne] 3s2 3p4

Oksijiiniin gaasii halluu dhabeessa, foolii dhabeessaa fi dhandhama dhabeessa.

Oksijiini allootippii lama qaba isaanis oksijiin molekiyuulii (O2) fi Ozonii (O3) dha.amaaloota fizikaalaa O2 fi O3 akka ramaan gadii ti.

Amaloota Fiizikaalaa Okisijiin (O2 ) Ozonii (O3 )
Qaabxii baaqinaa -218.75oC -192.5oC
Qaabxii daanfinaa -182.96oC -110.5oC
Rukkinaa ( 20oC) 1.331 g/L 1.998 g/L
O-O bond order 2 1.5
O-O dheerina hidhoo 0.1207 nm 0.1278 nm

Ozooni n gaazi cuquli saa fi sumaawaa dha.sukka’ini isaa kan oksiji n gadii.caasaa liwuusin akka armaan gadii barreefamu ni danda’a.

Tempireechara  olaana  irrattii salfaariin  atom-lamee  (S2)  argama.  Garuu tempeecharaa  daree  irratti S8 argama. Salfariin jajjaboo, kiristaalawoo cabuu danda’u dha. Salfari n al oofirooppii sadi qaba

Salfarii Roombikii :- jajjaboo, halluu keelloo, foolii dhabeessaa fi  dhandhama  dhabeessa. Tempireechara daree irratti sukka’oo  dha. Qabxi baqinaa 112OC qaba.bishaan keessati hin bulbulamu.kaarbooni daaysalfayiidi (C2S) keessatti garuu ni bulbulama.

Salfarii  Monokilinikii:-Roogonni  S8   caasaa   kiristaala   monokilini kii   akka   kennan   ta’ani ijaaraman.

Salfarii Pilaasitikii

Yeroo  salfari n  dhangala’aa         furdaa ho’e hatattamaan bishaan qorraa keessatti akka qorru yoo taasifame saffariin boca dhaboo ni argama.

Salfariin   boca   dhaboo amala  gommaa          qabu dha. Yeroo  turuu suuta gara salfarii roombikiitti jijjiirama.

  • 2.3.2.             Argama fi addaan baasuu oksijiinii fi salfariiArgama oksijiinii fi salfarii

Oksiji n uumama keessatti akka elementi tti bilisa ta’e ni argama  Kompaawundiiti s ni argama. Atimoosfeerii  nu  irra  jiru  tokko  –  shanaffaan(1/5)  bilisa   ykn  elementii  oksijinii  dha.   Oksijiiniin bifa kompaawundii bishaan keessatti ( 89% hangaan)  dacheen  (  nannoo  50%)  ,  maashaan biqilootaa fi birreensota ( O-70%) argama. Salfariin bilisaa fi bifa kompaawundootatin ni argama.kompaawundiin irraa caalaa  jiipsamii  (  CaSO4.2H2O)  keessatti  argama.Mineeraala  FeS2, gas umama H2S fi SO2 keessatis ni argama.

  1. Addaan baasuu Oksijiinii fi salfarii
  2. Labraattoorii keessatti oksiji n Kan qophaa’uu pootasiyemii kilooreti ho’isuun
MnO2   
2 KClO3(s)2 KCl(s)+3 O2(g)
  • Oksijiin qulqulluu Kan argamuu elektroolaysiisi bishaantin
elektroolaaysiisi
2 H2O(l)2 H2(g)+O2(g)
  • Industi ri n      ammo      oksiji n   kan   qophaa’uu   qil eensaa    keessaa    karaa                       firaakshinaali distileeshiniitin.

Adda Baasuu (extraction) salfarii adeemsa firaashi kitaabaa wabii dubiisuun dareef gaabasi.

  • 2.3.3.             Kompaawundoota Haadroojiinii fi Haalojiin wajjin.

Haydiraayiidii Salfarii

Hayidiroojin salfaayidii ( H2S);  Kompaawundii salfariin haaydroojiin  waliin  uumu  keessaa baay’ee bekamaan H2S dha.Hayidiroojin salfaayidiin gas  halluu  dhabeessa,  baayyee  summawaa, foolii akka killee tortooree qabu, qabxii danfinaa -60.2oC qabuu fi asiidii pirooton lamee baayyee dadhaaba ta’e dha.Qophi n isaa akka armaan gadiitti

FeS (s) + H2SO4 (aq) → FeSO4(aq) +H2S (s)

H2S rideeksa cimaa dha.

Haalayidootaa Salfarii

Salfariin    Filooriin    waliin    kompaawondii  lama    uuma.isaanis              salfar   tetraFiloorayidii(SF4)                                                                         fi salfar HeeksaFiloorayidii(SF6) dha. Haalli qophii isaa akka walnyaatinsa armaan gaditti

S8(s)+16 F2(g)8 SF4(g)
S8(s)+24 F2(g)8 SF6(g)

Salfarii  heeksafloorayidiin,  foolii  dhaabbesaa  fi  qabxii  danfinaa  -63.8oC  qabu  dha.kompaawundotaa salfarii uumaman keessa baayyee sukka’aa dha.

Oksaayidoota salfarii

Salfariin oksijiinii yookiin qilleensa keessati ni gubata.  Gubiinsa  isaa  keessati  oksaayidoota  lama uumuu ni danda`a. Oksaayidootni kunis salfardaay oksaayidii fi salfartiraay oksaayidii dha. Oksaayidootni  lamaanuu  halluu  dhabeeyyi  dha.  Salfardaayoksaayidiin  foolii  nama   axxifachiisu qaba. Bishaan keessatti ariitiin bulbulama.

S + O2 → SO2 (salfardaay oksaayidii) 2S +3O2 → 2SO3 (salfartiraayoksaayidii

Salfarik asiidii, H2SO4

Salfarik asiidiin qilleensa keessaa jiidhina ni xuuxa. Qabxiin dandinaa isaa 338oc dha.  Qabxii  kana  irratti aara adii ni uuma. Rukkinii isaa 1.84 dha.

Qophii salfarik asiidii

adeemsa    salfarik asi dii ittin qopha’uu adeemsa kontaakti jedhama.Haala kanan salfarkii asidiin qopha’uu sadarkaa afuri keessa darbaa isaaniis akka armaan gaditti.

1.    S + O2    →   SO2                                   ΔH = -300 kJ mol-1 2.  2SO2   + O2    V2O5     2SO3                                  ΔH = -100 kJ mol-1

  • SO3 + H2SO4 → H2S2O7 (Ooliyemii).

Ooliyemiin yommuu bishaaniin cal abbaa’ee  salfarik  asi dii  cunqina  barbaadamu  uuma. 4. H2S2O7 + H2O → 2H2SO4 (98% H2SO4).

Kompaawundoota Okisijiiniin haalojiin waliin umuu kitaabolee wabii dabbisuun dareef dhiyeessi.

  • Faayidaa Salfarii fi Oksijiinii
  • Salfariin      kompawuundoota  baayyee   barbaachisoo   akka    CS2,H2SO4,MgSO4                     fi                                       kkf Oomishuuf gargaara.
  • ·         Qonnaa kessaatti salfariin guddina biqilootaaf ni gargaara.
  • Salfarii yommuu gommaa wajjin hoo’ifamu, gommicha ni cimsa.
  • Oksiijiiniin gubiinsaa wantootaaf ni faayyada.
  • Haala dhangalaa’aatiin oksiji niin akka boba’aa rookkeeti tti ni faayada.
  • Dhukubsatoota mana yaalaatti ni kennama.
  • 2.4.      KEEMISTIRII   ELEMENTOOTA GAREE VII 2.4.1.Amaloota Waliigalaa Halojinotaa

Elementootni gareen- 17 gabatee peeredikii keessaatti  argamaan  haalojiinii jedhamuu.Haalojiinii hiikaan isaa ashaboo gaalanaa jechuu dha.sababiin isaa ashabooleen garee kanaa galaana keessatti waan argamaniif.Haalojiinooni hundi isaanii atom-lameen (F2, Cl2, Br2, I2, and At2) uumu danda’u.keemistri ni   haaloji nootaa   Astaatini    hin    dabalatu    sababiin    isaa    Astaatini    radio akitivi dha. Akaasumas laboratoori keessatti qo’chuu f ulfaataa fi gati n isaa baayyee mi’aa (expensive) waan ta’eef.

Tempirechara daree irratti Filoori ni fi Kiloorini n gaasota yommuu ta’an Biroomini n ammoo dhangalaa’oo, Ayoodini n jajjaboo cuqulisa.Haaloji notni hundinuu si’awoo fi summawoo dha.Si’ayinni fi summa’inni isaani Filoorini irra gara Ayoodini tti hir’ataa adeema.Raabsaan  elekitroonota sheelii alaa garee kana ns2np5 dha.

Akka gabaate armaan gadii ilaalun ni danda’ama.

ElementiiBakka bu’eLakkoofsa atoomawaaRaabsa Elektiroonii
FilooriniiF91s2 , 2s2, 2p5
KilooriniiCl171s2 , 2s2, 2p6, 3s2 , 3p5
BiroominiiBr351s2 , 2s2, 2p4, 3s2 , 3p6, 3d10, 4s2 , 4p5
AyoodiniiI531s2 , 2s2, 2p4, 3s2 , 3p6, 3d10, 4s2 , 4p6,4d10,5s2,5p5
AstaatiniiAt851s2 , 2s2, 2p4, 3s2 , 3p6, 3d10, 4s2 ,4p6, 4d10, 5s2, 5p6, 5d10, 6s2, 6p5

Garee  keessaa  Filooringara  Ayoodinanni saa  ayooneessu,  elekitroonagativfi   Si’aa’nni hira’ataa adeema.  Garuu qabixi baqinaa,  qabxi  danfinaa,  raadiyeesii   atoomi   fi   raadiyeesii ayoonii dabaala adeema.

Anniisni ayoonessuu halooojinota baayyee olaanaa dha. Kun kan agarsiisuu dandeetti eleektiroonii kennu xiqqaa qabaachuu isaani ti.Annisni ayoonessuu filoorini olaanaa yeroo ta’u kan ayoodini garuu gadaanaa dha. Sababni isaas filoorinii hamma xiqqaa yommu qabu ayoodiniin garuu hamma guddaa qaba.

Gaabateen armaan gadii amala fizikaalaa haalojinoota agaarsiisa.

    Molakiyuulota Qabxii baqnaa (oC) Qabxii danfnaa (oC)Anniisaa ayoonessu (kJ/mol) Jalaala elekitrooni (kJ/mol) Raadiyeesi ayoonii (nm) Rukkinaa (g/cm3)
F2 -218.6 -188.11680.6 322.6 0.133 1.513
Cl2 -101.0 -34.01255.7 348.5 0.184 1.655
Br2 -7.3 59.51142.7 324.7 0.196 3.187
I2 113.6 185.2008.7 295.5 0.220 3.960

Si’aa’inna Haloojinoota

Si’aa’nni haloojinota garee keessatti hir’achaa  deema F2 >Cl2 > Br2 > I2

  • 2.4.2.                     Argamaa fi Qophii Halojinootaa

Haaloji noon baayyee si’awoo waan ta’ani f bilsaan akka elemeentitti hin argamaan.Haalojinoon hundinuu  bifa  kompaawundiin   argamu.Oorotaa   beekamoon  Filoorinii  Bishaan   galaanaa, Filoraayitii (CaF2) fi Kirolaayitii ( Na3AlF6) dha. Kiloorinii ammoo baay’inna bishaan gaalanaa, NaCl,MgCI2, fi  CaCI2  keessatti  yommuu  argamuu,Oorota  isaa irraa  adeemsa  elektirolaayisisiin adda baafama.Ayoodinii bishaan gaalanaa  fi  NaIO3  keessatti   argamaa.  Ooronii  beekamoo  Biromiinii  ammo bishaan  galaanaa  NaBr,KBr,MgBr2  fi CaBr2  dha.   Garuu  Ayoodinii   fi Biromiinii bishaan gaalanaa keessatti muraasatu argama.

Qophii Halojinootaa

Filoorinii

Filoorini n gaasi haal uu dhabbeesa, baayyee summaawaa fi si’ayinnaan walnyaatinsa gaggeesuu dha.baayyee si’aawoo waan ta’eef meeshaan itti kuufamu rakkisaa  dha.  Filoorini n  oksiddeessaa cimaa dha elementoota biroo gara lakkofsaa okideeshiin olaanatti oksiddeesa.fkn AgF2, PtF6 fi IF7.Filoorinii fi Kiloorinii oksideessaa cimaa waan ta’ani f adeemsi elektrolaaysi sin  ayoonotaa Filoorinii fi Kiloorinii oksideesuu caalaa filaatama dha.

Adeemsa elekitroolaysiisin Filoorinii Oorrii isaa irraa addaa baasuun ni danda’ama.

elekitrolaysiisi
2 KHF2(s)H2(g)+F2(g)+2 KF(s)

Elekitroolaysiisi baqaa sodiyeemii kilooraydiiykn bulbula cunqoo(birne) Nacl irraa Kiloorinii qopheessuun ni danda’ama.

 elekitrolaaysiisi  
2 NaCl(l)→    2 Na(s)+Cl2(g)

Ayoodinkan  qophaa’uu  AyoodinayoonBiroominykn  Kiloorinwal  nyaachisuun.wal nyaatinsaa armaan gadii ilaaluun ni danda’ama.

2 I-(aq)+Br2(aq)I2(aq)+2 Br-(aq)

Biroominii kan qophaa’uu ayooni Biroominii Kilooriniin walnyaachisuun.

2 Br-(aq)+Cl2(aq)Br2(aq)+2 Cl-(aq)
  • 2.4.3.         Kompaawundoota Haadroojiinii fi Okisijiini wajjin Halaayidoota haaydiroojiinii

Asiidumman haalayiidoota haaydrojiin HF gara HI dabalaa adeema.

Filoorini Haaydroojiin wajiin duukanaa keessati walnyaatinsaa gaggeessaa, Kiloorinii ifa  aduu barbaada,

Biroominhaaydroji nwali n  kompaawundii  kan  umuu ho’isuun, Ayoodini ammo ho’isuu  fi si’eesti ittidabaluun hayidiiroojin ayoodaayidii ( HI)  umuun  ni  danda’ama.  Walnyaatinsaa  armaan gadii ilaaluunn ni dand’ama.

Dukkana Keessatti

H2 + F2                                   2 HF

H2 + Br2                           2 HBr

Ifa Aduu

H2 + Cl2                   2HCl

H2 + I2                                  2 HI

Cimini asiidummaa  halaayidoota  haayiroojiinii  akkaataa  armaan  gadiin  dabalaa   adeema.HF  << HCl < HBr< HI

Karaa     biroon    ammo       labratoorii    keessati,    haaydiroojiin        filooraayidiinii        fi                   haaydiroojiin kilooraayidiin kan qophaa’an halaayidoota sibilaa salfariki asi dii cunqoo wali n walnyaachisuun.

CaF2(s) + H2SO4 (cunqoo) → 2HF(g) + CaSO4 (s) 2NaCl (s) + H2SO4 (cunqoo) → 2HCl(g) + Na2SO4 (s)

Haaydiroojiin    biroomaayidii    fi    haaydiroojiin   ayoodaayidiin   adeemsa            kanaan   hin                                                                                                                                                           qophaa’ani. Sababnisaas gara elementii biroomiinii fi ayoodiiniiti waan oksideeffamaniif.

Biroomiinii   jalqabaa       forsfarasii          (P4)waliin   walnyaachisuun            foosfarasii tiraayii biroomaayidii uumu.

P4 (s) +6Br2(l) → 4PBr3(l)

. PBr3 bishaan waliin wal nyaachisuun HBr uumama.

PBr3( l ) + 3H2O( l )→3HBr (g) + H3PO3(aq)

Haaydiroojiin ayoodaayidiinis haaluma wal-faakkatuun qopheessuun ni danda’ama.

Oksaayidoota halojiinotaa

Akkuma   elementotaa   biroo   haalojinoon  oksijiini wajjiin  walnyaatinsaa                 gaggeessun oksaayidoota X2O hanga X2O7 uumu ni danda’u. Garuu okisaayidoon kun sukka’oo miti.

Fkn Kiloorinii,Cl2O, Cl2O3, ClO2, Cl2O4, Cl2O6, fi Cl2O7.

Filoorinii,OF2   fi       O2F2 uuma. Ayoodinii fi Biroominii ammo duraa dubaan  I2O5,  Br2O  BrO2,  fi BrO3 uumuu danda’uu.

Kompaawundoota halojiinii waliif waliinii uuman

Haloji notni wali n walnyaachuun haalojiinii sukaa’oo ta’ee uumu. Gabatee armaan gadii ilaalun ni danda’ama.

XYXY3XY5XY7
ClF, BrF, BrCl, ICI, IBr, IFCIF3, BrF3,IF3, ICI3BrF5IF7
  • Faayidaalee Haalojinoota Filoorinii
  • kilooroo filooroo kaarboonii keessatti faayida qaba.
  • Qulqulleessuu yuraaniyeemii keessatti OOmisha UF6 tiif

Kiloorinii

  • Bishaan dhugaatii baakteriyaa irra qulqulleessuuf
  • Gaasota sumawoo fkn Cl2 mustaard gaasii ( ClCH2Cl)

Biroomiiniin

  • Biroomoo kilooroomiteeniin ( CH2ClBr) dhamsituu ibiddaatiif fayyada
  • Silver Biroomaayidiin fiilmii footoogiraafiif fayyada.

Ayoodiniin

  • Bulbulii ayoodiniin alkoolii keessatti akka antiseptikitti fayyada

BOQONNAA SADII

3.Keemistirii sibiilota Ce’umsa(Muraafama-d) Filatamoo Tokko Tokko

  • 3.1         Seensa

Boqonnoota darban lamaan keessatti waa’ee elementoota murna hunde A(representative elements) muraasa fi amaloota kompaawundoota isaanii gad-fageenyaan ilaallee jira. Boqonnaa sadaffaa kan keessatti immoo waa’ee sibiilota ce’umsa filatamoo tokko tokkoo ilaal a. Akkuma beekamu elementootni  ce’umsaa  elementoota   muraafama-d   keessatti  argammanii  dha.   Elementoota kanneen keessaa kanneen filatamoo ta’an kan akka Ayiranii  ( Fe)  , Kopparii (  Cu),  warqee  (  Au)  fi silvarii (Ag) ilaalla. Akkuma waliigalatti, boqonnaa kana keessatti  keemistirii ayiranii,kopparii,warqee fi silvarii amaloota waliigalaa isaanii, argamaa fi qophii isaanii kompaawundoota elementootni kun uuman danda’an ilaala.

Kaayyoo

Dhuma boqonnaa kanatti isin leenjifamtoootni

-Amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa sibiiloota Fe, Ag, Au ni ibsitu

-Argama  Fe, Ag,  Au addaan baasuun  ni addeessitu.

– Oorotaa Fe, Ag,  Au addaan baasuun  ni tarreessitu.

-Laqiin(alloy) maal akka ta’e ni himtu

  • 3.2         Amaloota waliigalaa Elementoota muraafama-d

Elementootni kun elementoota muraafama–d jedhamuun beekamu. Elementoonni muraafama–d elementoota gabatee raabsa elementootaa ammayyaa  keessatti  kanneen  elementoota  garee  IIA  fi IIIA jidduutti argamanii dha. Akkuma elementoota hundee (elementoota muraafama –s fi p), elementoonni muraafama –d baay’een garee  keessaa  gubbaa  gadi  amaloota  fi zikaalaa  fi keemikaalaa walfakkaatu qabu. Kanaafii garee adda addaa, kan garee B jedhamanitti  qoodamu. Isaanis garee IIIB gara harka bitaa irraa eegaluun garee elementoota sagal kan walitti qabatu garee VIIIB keessa darbuun xumura  irraatti  elementoota  garee  IB  tu  argama.  Lakkoofsi  elementoota garee kanaaf kenname lakkoofsa oksideeshinii ol aanaa isaan qabaachuu danda’an irratti hundaa’a.

Elementoonni muraafama-d  elementoota  hundee  irraa  kan  adda  isaan  taasisu  amaloota  heddu qabu.

  • Elementoonni ce’uumsaa hundi sibiilota.
    • Elementoota garee IIB irraa kan hafe hundi isaanii qabxii baqinaa  fi  danfinaa  olaanaa  qabu.
    • Merkurii irraa kan hafe hundinuu Jajjaboo dha.
    • Elementoonni garee IIIB fi IIB irraa kan hafe, tokkoon tokkoo elementoota ce’uumsaa lakkoofsa  oksideeshinbaay’ee  qabu.  Fakkeenyaaf,   Vaanaadiyeemi n,   bulbula bishaanii keessatti lakkoofsa oksideeshinii +2 hanga +5 qabaachuu danda’a.

Lakkoofsa Oksideeshinii Elementoota Ce’uumsa

  • Kompaawundoonni elementoota ce’uumsaa yeroo baay’ee hal uu qabeeyyi fi paaraamaagneetawaa dha.

Fkn: CuSO4 halluu cuquliisa qaba.

: [Ni(H2O)6]2- halluu magariisa qaba

  • Elementoonni ce’uumsaa amaloota dabarsoo elektriikaa gaarii  waan qabaniif, nibatteeffamu,  nishiboofamu,   nicalaqqisu,   sheelii   hingunne   keessatti  cita-sheelii   d irratti elektirooniin  argaman  hidhoo  sibiilaa  irratti  waan  hirmaataniif  walumaagalatti qabxii baqinaa fi danfinaa akkasumas rukkina olaanaa qabu ( kan adda ta’e garuu ‘Hg’n qabxii baqinaa fi danfinaa gadi aanaa qaba).
    • Elementoonni  ce’uumsa  hundi  isaanwalisaaniti fis  ta’e  sibiilota  murna hunde A wajjin laqaa(alloy) ni uumu.
    • Kompaawundota wal xaxxoo(complex compound) ni uumu.

Qabxii Marii

  1. Elementootni muraafama- d keessatti  argaman  fi  raabsa  elektiroonota  sheelii  alarraa  guutuu qaban garee meeqaffa dha ?
  2. Muraafama -d keessaa elementi n sibiila ta’e fi  tempireechera  dareetti  dhangala’aa  ta’e  eenyu dha?
  3. Elementiin ce’umsaa maalif lakkoofsa oksideeshinii(vaalansii) garaa garaa qabaatan?
  • 3.3.          Keemiistirii Ayiranii (Fe)

Aluminiyemitti aanee ayiraniin sibiila dachee keessatti baayyinaan argamu dha. Ayiraniin  dachee keessatti tamsa’ee argamuun(abundance) isaa sadarkaa 4ffaa yoo ta’u, naannoo 5% ta’a. Sababa jaalala(affinity) oksijini olaanaa qabu irraa kan ka’e uumamaan bilisa ta’e hin argamu,bifa kompaawundiitiin   argama,   fakkeenyaaf   bifa   oksaaydiin.   Ayiraniin   haala   salphaadhaan   qilleensa ji dhaan hubaamuu danda’a. walumaagalatti, ayirani n sibiilota kanneen akka koppari , kobaalti

fi niikeelii wajjin  wal  makee(associated)  argama.  Ayiraniin  yeroo  baayyee  akka  oksaayiditti argama, harkii muraasni moo akka sulfaayiditti  yeroo  argamu  baayyee  xiqaate  moo  bifa kaarboonetiin argama.

  • 3.3.1.             Amaloota Waliigalaa Ayiranii

Gaaffii Marii:-Caasaa elektiroonii ayiranii cita sheelii fayyadamuun barressi.

  1. Amaloota Fiizikaalaa

Amalootni fiizikaalaa ayiranii muraasni kanneen armaan gaditti.

  1. Ayiraniin siibiila maagineetawoo dha
  2. Ayiraniin rukkina 7.86 g/cm3 qaba
  3. Qabxiin Baqina ayiranii 1535OC dha
  4. Qabxiin danfina ayiranii 3000 OC dha.
  5. Ayiranii qulqulluun sibiila adii fi cululuqaa dha.
  6. Ayiraniin ho’aa fi elektiriikii of keessa dabarsa\
  7. Ayiraniin  kaarboonii  of  keessa  qaba.  Ciminnii  fi  jabinnii  ayiranii  hamma   kaarboonii ayiranii keessaa jiru irratti hundaa’a.
    1. Amaloota  keemikaalaa Ayiranii
  8. Ayirani n yoo ho’i itti dabalame boba’ee ayiran ( II)-(III) oksaayidii ( Feerosoo- feerik oksaayidii ) kenna. Feerosoo- feerik oksaayidiin makaa feeras oksaayidii ( FeO) fi feerik oksaayidii ( Fe2O3) dha

FeO + Fe2O3    à     Fe3O4

3Fe + 2O2        à Fe3O4 ( FeO + Fe2O3)

  • Hurki bishaan ayirani hoo’ee diimate irra yoo darbe ayirani oksaayidii maagineetawoo fi haayidiiroojinii ni uumama.

3Fe + 4H2O    à         Fe3O4 + H2

  • Ayiraniin HCl fi H2SO4 cal abaa’oo wajjin  walnyaatinsa yoo gaggeesse  ashaboo kenna. Fe + HCl  à FeCl2 + H2 (g)

Fe + H2SO4          à    FeSO4 + H2 (g)

  • Naayitriik  asiidii(HNO3) qorraa  fi  cal abaa’oo  wajji n  ayirani n  walnyaatinsa  yoo gaggeesse feeras  naayitireetfi  ammooniyem  naayitireeti   uuma.   Yoo   hoo’ifame   garuu, gara feerik naayitireetii ni oksideeffama.
    • HNO3 qorraa fi cal abaa’oo wajjin walnyaatinsa armaan gadii gaggeessa.

4Fe + 10HNO3        à      4Fe(NO3)2 + NH4NO3 + 3H20

  • HNO3 hoo’aa fi cal abaa’oo wajjin walnyaatinsa armaan gadii gaggeessa.

Fe + 4HNO3     à       Fe ( NO3)3 + NO + 2H2O

  • Ayiraniin salfariik asiidii cunqoo keessatti bulbulamuun SO2 kenna. 2Fe + 6H2SO4         à      Fe2(SO4)3 + 3SO2 + 3H20
  • 3.3.2.         Argama fi qophii AyiraniiArgama Ayiranii

Ooronni ayiranii gurguddoo fi beekamoon:-

  • Maagineetaayitii ( Fe3O4)
  • Heemaataayitii ( Fe2O3)
  • Liimoonaayitii ( 2Fe2O3. H2O)
  • Siideraayitii ykn ayiranii sipaatikii( FeCO3)
  • Chaalkoo paayraayitii(CuFeS2)
  • Ayiiran Paayraayitii ( FeS2)
  • Ayiran salfaayidii ( Fes)

Oorota   armaan   olitti   tuqaman   keessaa   kan   oomisha  ayiraani f       baay’ee barbaadamu

heemaataayitii , Fe2O3 dha.

  • Qophii Ayiranii

Ayiraniin  irra  caalaa  kan  oomishamu  oksaayidii  beekama heemaataayitii  jadhamu  irrayyi. Oorootni salfaayidii kan baay’inaan argaman oomishaa ayirani kanaaf hin ta’an. Fakkeenyaaf oksaayidiin siidiraiyitii(CuFeS2) yeroo baayyee oomisha ayiraniif hin oolu, sababni isaas  salfariin  sibilicha keessatti yoo hafe waan caccabu danda’uuf .

Adeemsi Oomishuu ayiranii kan adeemsifamu Farnasii bilaastii(Blast furnace) keessatti  dha. Farnasii bilaastiin irri isaa istiil pileetiin(steel plates) fi keessi isaa moo xuubbii( fire bricks) irraa hojjatama.

Dhawaattoota ayiraniin itti oomishamu kanneen armaan gaditti:

  1. Meeshaaleen dheedhiin kan akka oorii ayiranii, kookii ( cilee) , dhagaa hoofii gara gubba farnaasichaatiin ni galu.
  2. Qil eensi hoo’aan kara ura jalaatiin itti ol afuufama.
  3. Oksijiniin  qilleensa  keessa dhufe  kookii  wajjin   walnyaachuun   kaarboon  daayooksaayidii ni uuma.

C(s) + O2 (g)       →     CO2(g)

  • CO2 ‘n uumame kookii irra caalan walnyaachuun kaarboon moonooksaayidii ni uuma. CO2  ( g) + C(s)  → 2CO(g)
  • Kaarboon moonoksaayidiin akkuma uumamaa deemuun sadarkaa adda addaa irratti ayiran oksaayidiin gara ayiranitti jijjirama.
    • Fe2O3 + CO → 2Fe3O4 + CO2 , temp . 3000C
    • Fe2O4 + CO → 3FeO + CO2 , temp . 6000C
    • Fe O+ CO → Fe+ CO2 , temp . 800 – 16000C
  • Hoo’i gara jala guddaa waan ta’eef ayiraniin baqee gara jala farnaasichaatiin ni yaa’a.
  • Dhagaan hoofii, CaCO3 farnaasitti galee hoo’a farnaasi keessa jiruun diigamuun CaO fi CO2 kenna.

CaCO3     hoo’a     CaO + CO2

  • Kaalsiyem        oksaayidiin,        uumame       kun    wantoota    akka     silikaa        jedhaman    wajjin walnyaachuun Islaagii(slag) uuma.

CaO + SiO2 → CaSiO3 ( islaagii)

Islaagiin farnassi gara jalaatiin yaa’a CaO islaagii uumuuf nu faayadu filaaksii jedhama. Ayiranii fi islaagiin  baqan  walitti  hin  makaman,  islaagiin  waan   hin  ulfaaneef  ayiranii   gubbaa bololi’a. isaan lamanu qaawwaa adda addaati n farnaasi keessa yaa’uun kuufamu

.

Fakk. Farnasii bilaastii(Blast furnace) Akaakuu Ayiiranii

Ayiranii akaakuu  hedduu  qaba.  Isaanis:-  pig  ayiranii,  kaastayiranii,  Root  ayirani  fi  istiilii dha.

Pig ayiranii:-

Pig ayiraniin ayiranii farnasii keessaa bahee dha. Innis sirritti kan qulqullina hin qabnee dha.

Ayiraniin      kun    Fe(    92%-95%),    C(2.5%-4.5%),    Si(0.7%-3%),    P(0.5%-1%),

Mn(0.2%-1%) fi S(0.1%-0.3%) ofkeessaa qaba.

Kaast ayiiranii:-

  • Kaast ayiraniin piigayiranii boca barbaadameen qopha’ee dha.
  • Kaast ayiraniin haala salphaan kan caccabuu fi waalda’uu kan hin dandeenye dha. Kanaafuu meeshaalee cimoo hin taane qopheessuuf gargaara.

Root ayiranii:-

  • Akaakuu ayiranii hunda irra qulqul uu kan ta’ee  fi kaarboon0.2% gadi  kan of keessaa kan qabu dha.
    • Qabxii baqinaa olaanaa(15000C) qaba.
    • Kan lalaafu, diri ruu fi shi bbooffamu danda’u dha.
    • Kan hin caccabnee fi akka salphaatti kan hin daandoofne dha
    • Waalda’uu ni danda’a.
    • Cancaala,shiboo, dandii hadiida fi kkf oomishu fayyada.

Istiilii ( hadiida) :

  • Istiiliin ayiranii hunda irra faayidaa qabeessaa dha.
  • Istiiliin laaqa ayiiranii fi kaarboonii 0.2% – 0.25% ta’u of keessa qabu dha.
  • Amalli isaas parsantii kaarboonii irratti kan hundaa’eedha. Kanaafuu hagi kaarboonii keessaa jiru madaalame beekamu qaba.

Malootni isti liin ittin Oomishamu danda’an sadituu jiru. Isaanis:-

  • Adeemsa Oopen Heerzii
  • Adeemsa Arkii fi
  • Adeemsa Oksijinii beezawaa ti
  • Adeemsa Oopen Heerzii

Ayiraniin baqaan farnasii bilaastii keessa bahu, soqaan ayiranii fi dhagaan hoofii  farnasichatti  akka galan godhaman. Makaan kun baquun gara CO2 ni oksideeffama. Oksaayidootni S, P  fi  kkf  kaalsiyem oksaayidii wajjiin walnyaachuun islaagii uumu. Kaarbooniin gara hanga parsantii barbaachisuutti ni hir’ata, yookiin hunda isa keessa baasuun hamma barbaachisuu herregan itti  dabalama. Adeemsi oopen Heerzii qusannaaf gaarii dha.

  • Adeemsa Arkii Elektiriikii

Farnasicha kanatti soqaan Istiilii, dhagaan hoofii fi ayiran oksaayidiin farnasii keessatti annisa ho’a elektiriikiitiin   baqanii   walnyaatinsa   hin   barbaachifne   istiilii   keessaa   bahanii   islaagii   uumu. Istiilichi fi islaagiin kara gara garaatiin farnnsii keessa bahu.

  • Adeemsa oksijinii Beezawaa

Adeemsa kana keessatti farnasii keessatti soqaa ayiranii fi ayiiranii baqaa itti naqama. Oksijiniin qulqul uun saffisa ol’aanaan gara sibiilotaatti afuufama. Oksijinichi kaarbooni fi qulqul u dhabee asiidawoo ( oksaayiidoota S,P ) wajjin walfudhata. Isaanis dhagaa hoofii wajjin islaagii kennuuf walnyaatinsa adeemsiisa. Sababa dhagaan hoofii beezawaa fi oksijiniin farnasichatti dabalamuuf adeemsichi adeemsa oksisinii beezawaa jedhama.

  • 3.3.3.         Faayidalee Ayiranii
  • Kaastayiraniin    ujummoo    bishaan    tortoraan    keessa    darbu, utubaa   elektiriikaa,                                                                                                                                                                                   utubaa dalla,hadiidaa fi kkf ittiin hojjachuuf ni fayyada.
  • Root ayiraniin cancalaa fi cufaa karraa hojjachuuf ni fayyada.
  • Istiiliin meeshaa harkaa maashinoota, karraa baaburaa fi kkf hojjachuuf ni fayyada.

Dandaa’uu Ayiranii(Rusting of Iron)

Ayiraniin tempireecharaa dareetti qil eensa ji dhaa keessa yoo kaa’ame golgaa diimaa- magaalawaa(brown) dandii jedhamuun uwwifama. Dandiin kunnis ayiranii baayyee baleessa. Kanaafuu, dandii ittisuuf ayiranii bishaanii fi  qilleensaan  akka  wal-  hin  tuqnee gochuu  dha. Kunnis karaa adda addaatiin gaggeeffama.

Maloota ayiraniin  dandii   irra ittifamu:-

  1. Diba halluuwwanii:- Yommuu ayiraniin halluu dibame dandii dhowwuu irra darbee meeshaaf bareedina kenna.
  2. Dibata uffisu:- Dibatni ayiranii yoo dibame bishaanii fi qilleensi akka  hin  tuqnee  gochuudhaan dandaa’uu irra hambisa.
  3. Gaalvaanaayizeessu:- Gaalvaanaayizeessuun ayiranii  ykn  istiilii  golga  haphii  ziinkiitiin uffisuu dha.
  4. Tiinii offisuu:- Tiinii akkuma Ziinkiitti ayiranii irratti  uffisuudhaan  akka  hin  daandoofne gochuu dha.
  5. Elektiroopileetii    gochuu:-       Annisaa      elektiriikiitti       fayyadamuun      sibiila      hin                                        dandoofne ayiranii irratti uffisuu dha.

Gocha:-Maloota biroo ayiranii daandii irraa ittisan beektu eeri.

  • 3.4.      Sibiilota Kopparii, Warqii fi Meetii

Elementootni koppari , warqii fi meeti n sibiilota saantima jedhamani waamamu. Kunis kan ta’eef saantimoota adda addaa tolchuuf waan gargaaraniif, elementootni kun cita  garee  IB  keessatti  argaman.

  • 3.4.1.             Amaloota Waligalaa Kopparii, Meetii fi Warqii
  • Kopparii, meetii fi warqiin rukkina guddaa qabu.
  • Au,Ag fi Cu sirritti baxxachuu fi shibooffamu ni danda’u.
  • Dandiin isaan hin tuqu. Kanaafuu, hojii saantimootaa fi elektiroopileetingiif ni fayyadu.
AmalootaKopparii(Cu)Meetii (Ag)Warqii(Au)
Lakk. Atoomawaa294776
Hanga atoomawaa63.55108197
Raabsaa elektiroonii[Ar]3d10 4s1[Kr]4d105s1[xe]4f145d106s2
Lakk.Oksideeshinii+1,+2+1,+2+1,+3
Rukkina (g/Cm3)8.9410.519.32
Qabxii danfina183OC960OC1063OC
Qabxii baqina2312OC1950OC2600OC
Elektiroo negativiitii1.91.92.4

Gabatee:- Amaloota Fiizikaalaa Cu,Ag,Au

3.4.2 . Amaloota keemiikaalaa kopparii, Meetii fi Warqii

Sibiilotni kunni n walnyaatinsa keessatti  si’aawoo  miti,  Cu,Ag  fi  Au  walnyaatinsa  keessatti dadhaboo waan ta’ani f Sibiilota luujii jedhamu.

Warqii fi Meetiin Oksijinii wajjin walnyaatinsa hin taasisan garuu, koppariin tempireecharaa olaanaa irratti yoo hoo’ifame CuO,yoo hoo’i kana caalaa irratti dabalame immoo Cu2O ni uuma.

2Cu + O2 hoo’a 2CuO

4Cu + O2 hoo’a guddaa 2Cu2O

Cu fi Ag asiidota oksideessota kanneen akka HNO3 fi H2SO4 hoo’aa fi cunqoo wajjin walnyaatinsa ni taasisu

Cu + 4HNO3 ( cunqoo ) → Cu (NO3)2 + 2NO2 + 2H2O Cu + 2H2SO4( cunqoo ) → CuSO4 + SO2 + 2H2O

2Ag+ 2H2SO4( cunqoo fi hoo’a ) → Ag2SO4 + SO2 + 2H2O

Warqii fi pilaatiniyeemiin akuwaareejiyaa ( makaa 3HCl fi HNO 3) keessatti qofa bulbulamu

Au+3HCl + HNO3 → AuCl3 + NO +2H2O

  • 3.4.3.Argama fi Oomisha Kopparii, Meetii fi Warqii ( Cu,Ag,Au)
  1. 1.Argama Kopparii, Meetii fi Warqii
    1. Argama Kopparii, Cu

Koppari n ardii irra faca’ee dhagaa, biyyee, bishaan  galaanaa  fi  haroo  keessatti  xiqqoo  ta’ee argama.

Oorotni beekamoon kapparii :-

  • Kuparaayitii ( Cu2O)
  • Kopparii diimaa ( CuO)
  • Koovolaayitii(CuS)
  • Chaalkoosaayitii ( Cu2S- koppar paayiraayitii)
  • Koppar gilaansii ( CuFeS2- chaalkoo paayiraayitii)
  • Maalaachaayitii ( Cu2(OH)2CO3
  • Azuuraayitii ( Cu3(CO3)2(OH)2
  • Argama Meetii ( Ag)

Oorotni Meetii beekamoon:-

  • Arjentaayitii ( silvar gilaansii) ( Ag2S)
  • Paayraagraanitii ( 3Ag2S,Sb2S3)
  • Piiroostaayitii (3Ag2S.As2S3)
  • Meetii gaanfaa ( horn silver ) (AgCl)
  • Meetii   fi   warqiin   wayitii   kopparii  fi  liidiin   Oomishaman            akka Oomishaa dabalataatti ta’ani ni bahu.
    • Argamsa Warqii ( Au)

Warqiin ardii kana irratti uumamaan bilisaan ni argama. Warqiin akka kompaawundiitti albuuda saayilvaanaayitii keessatti akka tulluu raayidiitti ( Au Ag) Te2 argama

  • 3.4.4.Oomishaa kopparii, meetii fi warqiiOomishaa Kopparii

Koppariin gara irra jiru paayiraayiitii irraa oomishama.

  1. Paayiraayiti n qil eensa hanga xiqqaa tokko keessatti hoo’ifama wayita kana ayirani n gara ayiran (III) oksaayidiitti jijjiirama

4CuFeS2 + 9O2 → 2Cu2S + 2Fe2O3 + 6SO2

Achumaanis koppar ( I) salfaayidiin hanga tokko gara oksaayidiitti jijjiirama.

  • Akkuma hoo’i itti fufuun koppar (I) salfaayidiin gara kopparitti jijjiirama. Cu2S + 2Cu2O → 6Cu + SO2
  • Koppariin sadarkaa kanatti oomishame kopparii bilistar(blister copper) jadhama.
  • Koppariin argame qulqullina hin qabu, kunis elektirooliisisiin qulqulleeffama.
    • Oomishaa Meetii ( Ag)

Meetiin kan omishamu Oorii arjentaayitii ( Ag2S) irraa yoo ta’u  walnyaatinsa soodiyem saayaanaayidii cal abaa’aa wajji n adeemsisuu gaggeefama.

Ag2S+ 4NaCN → 2Na [Ag(CN)2] + Na2S

Bulbula argame calaluun Zn wajjin akka walnyatu yoo ta’e meeti jajjaboo argana. 2Na[Ag(CN)2] + Zn → Na2[Zn(CN)4] + 2Ag(ppt)

  • Oomishaa Warqii

Warqiin gara irra jiru bilisa ta’ee waan argamuuf, oomishinni isaa cirrachaan adda baasuu ta’a.karaa birati n warqiin adeemsa saayinayideshini n(cyanadation process) qulqul aa,uu  ni danda’a. Adeemsichi kan raawwatu oori warqii bulbula cal aabbaa,aa NaCN ykn KCN fi oksijinii murta’aa ta’e keessatti bulbuluun ta’a. walnyatinsi akka armaan gadiitti raawwata.

2Au + 4KCN + O2 + 2H2O → 2KAu(CN)2 + 2KOH + H2O2

2Au + 4KCN + H2O2 → 2KAu(CN)2 + 2KOH

4Au + 8CN- + O2 → 4Au(CN)2 + 4OH-

  • 3.4.5.KompaawuundootaKoparii, Meetii fi Warqii haayidiroojinii fi Oksijinii waliin
  • Sibiilootni Cu,Ag fi Au haayidiroojinii waliin walnyaatanii  haayidiraayid ii  uumu. Cu + H2 → CuH2

2Ag + H2→2AgH.

2Au + 3H2 → 2AuH3

  • Sibiiloota Cu,Ag fiAu keessaa koppari n Oksijini wali n bakka  hoo’i  jirutti  oksaayidii koppari ni uumama. Haa ta’u malee Ag fi Au oksijinwajjin  walnyaatinsa  hin  gaggeessan.  2Cu + O2 hoo’a 2CuO

4Cu + O2 hoo’a guddaa 2Cu2O

Faayidaa Kopparii

  • Koppariin industirii elektiriikaa keessatti meeshaalee akka keebilii, sahaanii baatirii mootoraa, jeenereetaroota, tiraanisfoormarootaa fi kkf oomishuuf ni oola.
    • Koppariin saantima tolchuuf ni fayyada.
    • Meeshaalee nyaataa ittiin bilcheessan tolchuuf ni oola.
    • Kopparii laaqa adda addaa qopheessuuf ni tajaajila
    • Koppariin elektiroo pileetingiifis ni fayyada.

Faayidaawwan meetii fi warqii

  • Meetii fi warqiin meeshaa barreedummaa hojjachuuf fayyada
  • Meetii fi warqiin saantima tolchuuf ni fayyada
  • 3.5.          Laaqota ( alloys)

Laaqni ( alloy ) makaa ykn bulbula sibiilota lamaa ykn lamaa olii, sibiila  fi  sibiilaalaa  ti  . makaan kunis kan hojjatamu ruqoolee baqan walitti makuudhaani.

Gaaffii :- Sababni Laaqa qopheessuun barbaachiseef maalii? Laaqa qopheessuun kan barbaachiseef:

  1. Cimina dabaluuf: ciminni laaqaa kan ruqoolee ni caala
  2. Qabxii baqinaa xiqqeessuuf: qabxiin baqina laaqoota kan ruqoolee irra xiqqaa dha.
  3. Dabarsuu elektiriikii      xiqqeessuuf : laaqotni elektiriikii sirritti akka ruqoolee isaanii hin dabarsan.
Maqaa LaaqaaQabiyyeeFaayidaa
BiraasiiCu(60-70%) Zn ( 40-30%)Meeshaalee elektiriikaa hojjachUjummoo fi meeshaalee muziuuf hojjachuuf
BiroonziiCu 75%) Sn ( 25%)–     Saantimoota,    meedaliyaa        siidaa hojjachuuf
SoldariiPb(50-80%), Sn (50-20%)–     Sibiilota         adda     addaa      walitti weeldeessuuf tajaajila
DuraalaminiiAl(95%), Cu(4%), Mg(1%)–     Xiyyaaraa hojjachuuf
Sibiila qawweeCu(88%), Sn (10%) Al (2%)–     – Qawwee fi qaamaa maashinoota hojjachuuf
Sibiila taayipiiPb(70-75%), Sn ( 5-10%) Sb(20-18%), Cu ( 3-2%)–     Taayipii hojjachuuf
MaagnoliyumAl(70-90%) Mg ( 30-10%)–     Meeshaalee    saayintifikii        ta’an hojjachuuf

Gabatee-7 : Laaqota beekamoo fi faayidaawwan isaanii

Gilgala Boqonnaa

  1. Elementoota ce’umsaa keessaa teemp. dareetti kan qabxi baqinaa olaanaa qabu adda baasi.
  2. Elementootni ce’umsaa maaliif lakkoofsa oksideeshinii baayyee qabaachuu danda’an?
  3. Ayirani n   bishaani        fi   oksijini       yoo   argate    ni    dandaa’aa,    garuu  warqiin   immoo                                           hin dandaa’uu. Maaliif?
  4. Warqiin bifa oksaayidiin argamu ni danda’aa? Maali f?
  5. Laaqa jechuun maal jechuudha? Akkamittiin uumamu? Fkn kenni.

BOQONNAA 4

SEENSA GAREE MA’II BAASTOOTA ORGAANIIK KEEMISTIRII FI WAL- NYAATINSA ISAANII
Seensa
Leenjifamtoota! Boqonnaa kana keessatti hiika keemistirii orgaanikii, kompaawundoota organikii kanneen akka alkeenotaa, Alkiinoota, Alkaayinoota, kompaawundoota aromatikii, Alkoolota, Itaroota, Istaroota, Kitoonota, Aldihayidoota, Karbogziliik asiidota fi amiinota ilaalchisee garewwan murteessoo isaanii, moggasa maqaa, amaloota fiizikaalaa, amaloota keemikaalaa, maloota isaan ittiin qophaa’an fi kkf gad fageenyaan baranna.

Kayyoo Boqonnichaa
Leenjifamtoonni:Xumura Boqonnaa kana booda:
• Hiika keemistirii orgaaniikii fi qoodama isaa ni ibsu.
• Garee ma’i bastotaa adda addaa ni tarreessu.
• Foormulaa waligalaa kompaawundota orgaanikii adda addaa addaan ni baasu.
• Maqaa kompaawundoota orgaanikii adda addaa ni moggaasu.
• Kompaawundota orgaanikii garee ma’i baastoota isaanii irratti hunda’uun ni ramadu.
• Amaloota fiizikaalaa fi keemikaalaa komaawundota orgaanikii adda addaa ni tarreessu.
• Tooftaalee oomishuu kompaawundot orgaanikii adda addaa ni ibsu
• Gosoota walnyaatiinsa keemikaalaa kompaawundootni orgaanikii geggessan kanneen beekamoo ta’an ni tarreessu.
• Ga’ee orgaanik keemistiriin oomisha adda addaa keessatti qabu ni ibsu.

Hiika Keemistirii Orgaanikii fi qoodama isaanii
Keemistiriin Orgaanikii dame keemistiri waa’ee caasaa fi amaloota kompaawundota karbooni kan qo’atu dha. Haa ta’u malee kompaawundootni karboonii kanneen akka ashaboolee

karbooneetii(CO32-), CO, CO2, fi CN- of keessaa qaban kompaawundoota orgaanikii keessatti hin ramadaman. Atoomotni kaarbooni dandeetti addaa hidhoo keemikaalaa wali wali isaani s ta’e atoomota biro kanneen akka oksijinii, naaytiroojinii, salfarii waliin caaseeffama solooloo dheeraa ykn maramaa uumu qaba. Kanaafuu keemistirii orgaanikiin caasaa fi amaloota kompaawundoota kana irratti xiyyeeffata.
Dabalatanis keemistiri n orgaanikii qo’annoo kompaawundota hydirookarbooni (kaarboonii fi haydiroojinii qofa qabu) fi dhaalomoota isaa jedhamuun beekama. Haydirookarboonotni kunis kopaawundota aliifatikii fi aroomatikii jedhamuun bakka lamatti qoodamu. Kompaawundootiin aliifatikii amma illee iddoo lamatti qoodamu isaanis kan cancaala sirrii qaban (alkeenota,alkiinota, alkayinota sarara sirri ) fi kan dameessa’oo ta’an jedhamuun beekamu. Gama biraati n caaseffama kompaawundoota orgaanikii akkaataa wal fakkeenya amala keemikaalaa isaaniin ramaduuf gargaaru garee ma’i baasi jedhama.
 Garee maa’ii baasii :- Garee atoomota kanneen amala keemikaalaa kompaawundicha murteessuu dha.

4.1 Alkeenota, Alkiinota fi Alkayinota

4.1.1 Alkeenota, saykiloo alkeenota fi Garee Alkayilii
Alkeenotni haydirookarboota haydiroojinii quufoo (saturated) kaarbonii-kaarbonii jidduu hidhoo qeenxeen qofa kan ijaaramani dha. Isaaniis hidhoo C-C giddutti wal irra bu’insa orbitaala SP3 qofan kan uumamu dha. Alkeenotni karboonotni isaanii yertuun ykn hundi maraa uumanii argaman saaykilooalkeenota jedhamu. Foormulaan waliigalaa alkeenotaa CnH2n+2 yoo ‘’n’’ lakk. kaarbooni (1,2,3…) yommuu ta’u, Saaykiloo alkeenotni garuu foormulaa waligalaa CnH2n “n” lakk. kaarboni (3,4,5…) qabu. Saaykiloo alkeenotni alkeenota geengoo hin taane irraa haydiroojinii lamaan xiqqatee argama. Kanaafuu alkeeniin inni huda caalaa salphaan CH4 yommuu ta’u, haaluma kanaan C2H6, C3H8, C4H10, – – – jedhee itti fufaa jechuu dha. Maatiin alkeenii hanga kudhani jiru haala armaan gadiin ibsameera.

Miiteenii CH4
Iteenii CH3-CH3 Piropeenii CH3-CH2-CH3 Buteenii CH3-CH2-CH2-CH3
Penteenii CH3-CH2-CH2-CH2-CH3
Hekseenii CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH3 Hepteenii CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH3

Okteenii

CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH3

Noneenii CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH3 Dekeenii CH3-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH2-CH3

4.1.1.1 Moggaasa Maqaa Alkeenota (Nomenclature)

Jaarraa 19ffaa dura kompawundooti orgaanika moggaasa maqaa isaanii wantota uumama isaanii agarsiisaniin moggaafamu.
FKN: – Aseti k asi diin, Vi negaari irraa argama maqaan isaas jecha Laati ni ‘’aseti m’’ irraa argame.
Maqaan moogaasa akkasi amma maqaa ‘’ walee’’ ykn maqaa ‘’tri vaal’’ jadhamee beekama. Saayinsiin keemistirii orgaanikaa akka guddachaa deemeen mogaasi maqaa tooftaanii kan kompaawundota hundaaf gargaaru moggaasa maqaa IUPAC jedhamuun bakka bu’e.Innis kan ta’e wali galtee dhaabbata ‘’ International Union of pure and Applied chemistry ‘’ jedhamuun waan ta’eef dha.Tooftaan IUPAC kun garee ma’i bastota hundaaf kan gargaaru dha.
 Maqaan keemikaalaa sirna IUPAC kuun kutaa sadii qabu. Isaanis :-
 Dursoo (prefix) – Iddoo itti argama garee maa’i baastota ykn dame (hidhattoota) molekulicha keessatti aargaman agarsiisa.
 Hadhoo (parent)- Lakkoofsa atoomii karboonii cancala dheera keessatti argamu agarsiisa.
 Damee (suffix)- Garee ma’i baastota molekulichi qabu agarsiisa.
Alkeenoti walxaxoo fi dameessa’oo ta’an moggaassuuf tarkaanfilee barbaachisaa ta’an:-
1ffaa Haayidiroo kaarboonii hadhoo ykn maatii filachuu.
 Cancala -C-C- solooloo hunda caalaa dheeraa ta’e molakiyulicha keessaa filachuu. Maqaa isaa akka maqaa haadhootti fayyadamu.

CH -CH

CH3 CH2

Fkn:-

2 3
CH3-CH2-CH2-CH CH3
Maqaa maatii Hekseenii

CH2
CH3-CH-CH-CH2-CH3
CH -CH -CH

Maqaa maatii Okteenii

2 2 3

 Yoo cancaloonni lama dheerina wal qixa qabaatan argaman isaa haadhoo isaa irraatti dame hedduu qabu filachu.
2ffaa Cancala C-C dheera akka hadhootti filame kaarboonii isaaf lakkoofsa kennuu.
 Lakkoofsa kennanun gama damen dhiyaate argamuun eegalu.

1CH3
2CH2

7 CH3
6 CH

CH3

CH3

CH3 CH

3CH2

2 4 5 6 3 1

5 6 7

CH2
3 2 1

H3C C
3

CH2

C CH3

H3C C
4

CH2

2
C CH3

H3C

CHCHCH2CH3
4

H3C

CHCHCH2CH3
4

CH2-CH3

CH3

CH2-CH3

CH3

CH2CH3

CH2CH3 2 1 5 6

Dogoongora Sirrii

Dogoongora Sirrii

 Dameen gama lamanuu yoo fageenyaa walfakkataa irratti kan argamu ta’e lakkoofsa kennuun gama ida’amni bakka dameewwanii gad- anaa ta’een eegala.
2 1 8 9

CH2CH3 CH3
7 8 9

CH2CH3 CH3
3 2 1

H3CCHCH2CH2CHCHCH2CH3

H3CCHCH2CH2CHCHCH2CH3

3 4 5 6

7 6 5 4

3 + 6 + 7 = 16

CH3

3 + 4 + 7 = 14

CH3

Dogoongora Sirrii

8-kiloroo-2,3-daymitayilnoneenii (Sirrii)
2-kioroo-7,8-daymitayilnoneenii (Dogoongora)

2,2,5-tiraymitayilhepteenii (Sirrii)
3,6,6-tiraymitayilhepteenii (Dogoongora)

3ffaa Dameewwan lakkoofsaa kaarbonif kennaman adda baasuu
 Dameewwan (garee alkaayilii) kanneen alkeenota irraa haydiroojini tokko hirr’isuun kan uumamu fi foormulaa waligalaa CnH2n +1 qabu dha.

Alkeenii Garee Alkayilii
Formula Maqaa Forumula Maqaa
CH4 Miteeni CH3- Mitayilii
CH3CH3 Iteenii CH3CH2- Itayilii
CH3CH2CH3 Piropeenii CH3CH2CH2- n-piropayilii
 Bakka damee isaani irratti hunda’un piropaayiliin karaa lamaan ibsama.

CH3CH2CH2

n-P ropaayilii

CH3CH

Isoopropaayilii

CH3
 Bakka damee garee alkaayili irratti hunda’uun buteeni n garee alkaayili adda addaa afur qaba.

CH3-CH2-CH2-CH2

CH3-CH2-CH
CH3

Butaayilii Seekbutaayilii

CH3-CH-CH2
CH3
CH3 CH3-C

Ayisoobutaayilii

Tertbutaayilii

 Gareewwaa alkayilii karboonii 5-qaban

CH3

CH3

CH3

CH3-CH-CH2-CH2 CH3
ayisoopeentayilii

CH3-C-CH2
CH3

CH3CH2C

CH3

ykn
isoo-amaayilii

Niyoopeentaayilii tert-peentaayilii
ykn
tert-amaayilii

 Dameen garee alkaayiliin alaatti fayyadu

F- Filooroo

Br- Biroomoo

NO2 -Naaytiroo

Cl- Kilooroo I- Ayoodoo
 Dameen ykn hidhattotni walfakkaataa ta’an yoo kan jiran ta’e dursi toota kanneen akka
day (2), tiray (3), tetira (4) fi kkf fayyadamuun baayina isaanii ibsu.
8 9
CH2CH3 CH3
3 2 1

H3CCHCH2CH2CHCHCH2CH3

Fkn 3, 4, 7-tiraymitayilii

7 6 5 4
CH3

 Lakkoofsota kaarbooni hadhoof kennaman irratti hunda’uun bakkaa fi maqaa damewwanii waliin walitti hidhuun moggaasuu.

CH3CH2

CH3

6-Biromoo

Br C-CH2-CH-CH-CH2-CH3 H
CH2-CH3

3- itayilii
4- mitayilii

4ffaa Maqaa kompaawundichaa akka jeecha tokkootti barreessi.
 Dursoowwan adda basuuf sarara sarara xiqqaa (-) fi lakkoofsota adda basuu qoodduu (,) fayyadamu.
 Barreeffamake keessatti dameewan tokko ol-yoo jiraatan tartiba qubee isaaniin ka’i.
 Dameewwan wal fakkatan lama fi lama ol-yoo jiraatan dursoowwan, day, tiray, teetra

  • – – kkf fayyadamuun al-lma, sadii , afur ta’uu isaa agarsi su.
     Qubeen tartiibessuu keessatti dursoowwan kana fayydamu dhiisu.
    Seerota armaan oli iratti hundau’uun maqaa guutuu kompaawundota moggaasuu.
    7 CH3

6 CH2

CH3

CH3

Fkn:-

5 CH2 3 2 1

3 2 1

H3C C
4

CH2

C CH3

H3C

CHCHCH2CH3
4
CH2CH3

CH2-CH3
5 6

CH3

3-itaayil- 4- mitaayilhepteenii

2,2,4,4-teetiramitaayilhekseenii

CH3CH2

CH3

CH3-CH2-CH2CH

CH2-CH3

Br C-CH2-CH-CH-CH2-CH3 H

H3C C

CH3

CH2-CH3
6-Biromoo- 3- itaayil- 4- mitaayilokteenii
Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi

CH3
3-tertbutaayilhekseenii

A/ CH3CH2CH2CHCH2CH2CH3
CH-CH3

B/ CH3CH2CH2CH2CHCH2CH2CH2CH3
CH3-C-CH3

CH3

CH2-CH3

CH3

C/ CH3CH2CH2CHCH2CH2CH3
CH(CH3)2
E/ C(CH3)4

D/ CH3-CH-CH-CH2-CH3
CH2-CH2-CH3 F/ (CH3)3CCH2CH2C(CH3)3

CH3-CH-CH3 CH2-CH3 CH3-CH-CH-CH-CH3
G/ CH3-CH-CH3

Br

H/ I/

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A) 2, 4 -Daymitayil penteenii
    B) 5 -Itayil -2- mitayil hepteenii
    C) 3 -ayiso piropayil okteenii
    D) 2,3,4 – Tiraymitayil dekkeenii
    E) 3,3 – Day ayiso piropayil hepteenii
    4.1.1.2 Moggasa Maqaa Saaykiloo alkeenota
     Saayikiloo alkeenootni kan moggaafaman maqaa alkeenota irratti jechaa saayikiloo jedhu dabaluni ta’a.

Fkn:-
Saayikiloopropeenii
Saayikiloopenteenii

Saayililoo’okteenii

 Kanneen damee dabalataa qaban maqaa dameetiin jalqabuun moggaasuu
CH3

CH2CH3

H3C

H
C CH3

Cl
4-kilooroo-2-itayil-1-mitayilsaaykiloohekseenii

Ayisoopropaayilsaayikiloopenteenii

C(CH3)3

1,4-day-t-butaayilsaayikiloohekseenii

C(CH3)3
 Dameen lamaa fi isaa ol yommuu jiraatu karaa isa dhiyoo ykn gabaaba ta’en lakkoofsa kennuun moggaasu.

Fkn:-

CH3

6
5
4

CH3

CH3
2
3
4

CH3

1,3-daymitayilsaaykiloohekseenii 1,5-daymitayilsaaykiloohekseenii Sirrii Dogoongora
 Yoo lakkoofsi karbooni maraa hin uumne isaa maraa uumeen gad ta’e, akka dameetti lakka’ama.
CH -CH -CH -CH -CH CH3-CH2-CH2-CH-CH2-CH3

1-Saayikiloobutayilpenteenii 3-Saayikiloopropayilhekseenii

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi
    CH3

C(CH3)3

     CH3 C(CH3)3

A/ B/

CH
CH3

C/ (H3C)3C

4.1.1.3 Amaloota fiizikaalaa
Tokkoon tokkoo alkeenotaa isa itti aanu irraa kan adda ba’an garee walfakkataa –CH2 (Hariiroo homoologasii) qabu. Alkeenotni sababa humni harkisa elektiroonii jidduu isaaniitti argamu humna dadhabaa Loondoni ta’ef kompaaundotni isaani mit-poolara’oo dha.Qabxiin danfina fi qabxiin baqinaa alkeenota akka hangi molekularawaa isaani dabala deemeen dabala deema. Alkeenota dameessa’oo (hidhata qaban) fi solooloo yeroo ilaal u akka dameessa’uun dablaa deemeen qabxi n baqinaa fi danfinaa hir’achaa deema. Faalkaan fiizikala isaanii warri jalqabaa arfaan gaasota, kan itti aanani dhufan hamma karboni 18 titti kan jiran dhaagala’oo yoo ta’an kan karbonii olaanaa qaban jajjaboo dha. Alkeenotni bishaan keessatti hin bulbulamani (bishaan poolara’oo waan ta’eef) garuu, kanneen akka beenzinaa keessatti ni bulbulamu.

4.1.1.4 Amaloota Keemikaalaa
Alkeenoti yeroo baayyee ‘’ Praffins’’ jedhmani wamamu. Innis jecha laatini ‘’ parum affins’’ jedhu irraa dhufe. Hiki isaaniis, fedha walnyaatinsa xiqqoo qofa Kan agarsiisan jechuu dha.

Haata’u malee alkeenoti oksiji ni fi kiloorini wajji n sirritti walnyaatu. Wal-nyaatinsi alkeenotni ittiin beekaman wal-nyaatinsa bakka bu’iinsa jedhama. Fakkeenyaaf wal-nyaatinsa haloojinota waliin taasisuu keessatti haydirojinii alkeenotaa halojiniin bakka buusuun haydiroo halik asiidii uuma. Saffisni halojinotni walnyaatinsa kana keessatti ittin hirmatan garagarummaa qaba. Innis F2>Cl2>Br2>I2.
CH4 + Cl2 ifa(uv ) CH3Cl + CH2Cl2 + CHCl3 + CCl4 + HCl
Fkn:- CH4 (g) + Cl2 (g) HCl(g) + CH3Cl(g),Kiloroomiteenii CH3Cl(g) + Cl2 (g) HCl(g) + CH2Cl2(l),Daykiloroomiteenii CH2Cl2(l) + Cl2(g) HCl(g) + CHCl3(l), Tiraaykiloroomiteenii CHCl3(l) + Cl2(g) HCl(g) + CCl4(l), Tetiraakiloroomiteenii
Wal-nyaatinsi gubiinsa haala armaan gadiitiin ibsama.

Waliigla: C H

  •  3n 1 O

nCO

  • (n+1) H O + ho’a

n 2n+2

  2 2 2
 

Fkn:- CH4 + 2O2 CO2 + 2H2O + 213Kcal/mol

4.1.1.5 Uumaamaan Argama Alkeenotaa fi Saaykiloo alkeenota
Uumamaan burqaan isaanii beekamoo ta’an gaasii uumamaa, petiroliyemii fi dhagaa cilee dha.Gaasiin uumamaa makaa gaazotaa garaagaraa ti. Innis yeroo hedduu petiroliyemii waliin argama. Kan inni uumamuus diigama kompaawundota organikii waggaa miliyoonaan lakkaa’amu keessatti ta’uni. Hedduminaan miteenii, iteenii, piropeenii fi buteenii akkasumas kanneen biro kan akka CO2,N2 fi H2S of keessaa qaba. Petiroliyemin haftee biqilootaa fi bineeldotaa ti. Innis zayita kelloo gara gurrachatti deemu dha. Itarii fi beenzinii (C6H6) keessatti nii bulbulama H2O keessatti garuu, hin bulbulamu. Ni boba’a, petiroliyemi n makaa alkeenotaa, saykiloo alkeenotaa fi kompaawundota aromatikii of keessaa kan qabu dha. Petiroliyemiin distileeshinii firakshiniin gara ruqoolee isatti dhiilama.
Gaaffii:- Roqooleen distileeshinii firaakshinaalaa petirooliyemiin uumaman tarreessi?

4.1.1.6 Oomisha Alkeenota (synthesis of Alkanes)
A. Halayidota alkayilootaa LiAlH4 waliin walnyaachisuun. (R-X keessatti R- garee alkaayilii, X- haloojinoota F,Cl, Br, I ta’an )
R-X + LiAlH4  R-H

CH3Cl + LiAiH4  CH4
 Walnyaatinsi kun adeemsa redaakshini ta’e haloojinoota halaayidoota alkaayilii bakka buusuun uumama.
CH3CH2-Br + LiAlH4 CH3CH3
Itaayil Biroomyidii Liitiyeem aluuminiyeem Iteeni
Haydiraayidii
B. Halaayidota alkeenota, sibiilaa maaginiiziyeemii waliin wal-nyachisuun firii uumamu irratti bishaan dabalun.
CH3CH2Br + Mg CH3CH2MgBr H2O CH3CH3 + MgBr(OH)
Ri’eejentii Giriiginaardii
 Firiin walnyatinsa haalaayidii alkeenotaa fi sibila maginiziyeemi gidduutti uumamu ri’eejenti
Giriiginaardii jedhma
4.1.2 Alkiinota ykn oliifiinota
Alkiinoti Haayidirookarbonota haydiroojinii miti-quufoo (unsaturated) kan ta’an fi yoo xiqqatee xiqqaate hidhoo dachaa tokko hidhoo kaarbonii-karbonii gidduutti qabani dha. Alkiinotni alkeenota karboni walfakkata qaban irraa Haayidiroojini lamaan hi r’atu. Foormulaa wali galaa CnH2n ta’e qabu. Yoo n = lakk. Karboni ta’ee fi n 2 ta’e. Haaluma kanaan alkiinii inni salphaan jalqaba itayiliinii (C2H4) ta’a.
4.1.2.1 Moggasa Maqaa Alkiinota

Moggaasni alkiinota alkeenota irraa adda kan inni ta’u saafiksi n alkeenotaa “eenii” jedhu gara”- iinii”ti jijjiirma. Alkiinota moggaassuuf tarkaanfilee barbaachisaa ta’an:-
1ffaa Maqaa haayidirookarboonii haadhoo moggasuu Cancala C-C hidhoo dachaa qabatee hunda caalaa dheeraa filachu.

CH3-CH2-CH2

CH3-CH2-CH2-CH2

C CH-CH3

Maqaa Maatii Heptiinii
2ffaa Cancala dheeraa filatameef lakkoofsa Kennuu. Lakkoofsa kennuun gama hidhoo dacha dhiyaate jiruun eegala.

 Yoo hidhoo dacha gama laman fageenya walfakkatu irratti kan argamu ta’e gama dameen dhiyaate jiruun eegalu.
3ffaa Maqaa guutuu, bakka dameewwan lakkoofsota kennameen agarsiisu.
Dameewwan kanneeni s tarti ba qubee isaani n kaa’u. Bakka hidhoo dacha lakkoofsa isa xiqqaan gasrsiisu. Hidhoo dachaan tokko ol-yoo jiraate, bakka hidhoo dacha kanneenii agarsiisuuf maxxatuu booda –daa’inii, tira’iinii, teetra`iinii jedhu fayyadamu.

CH3-CH2-CH-CH-CH=CH2
Cl CH2-CH2-CH3

CH2=C-CH=CH2
CH3 2-mitayil-1,3-butaandaa’iinii

4-kiloroo-3-propayil-1-heksiinii

CH3-CH=C=CH-CH3
2,3-Pentaandaa’iinii

4ffaa Saaykiloo alkiinotni hidhoo dachaan C1 fi C2 gidduu bifa ta’uu danada’un dameen karaa itti dhiyaatee jiruun moggaafama. Maqaan saaykiloo alkiinota hidhoo isaanii dura jechi saayikiloo jedhamu itti dabalama.

6 1
5 1 6
4 2 5
H3C 4

2

3
CH3

1,4-saayikilooheksaadaa’iinii
3,5-daaymitayilsaaykilooheksiinii
5ffaa Alkiinotni dameen walfakkaataa naannoo hidhoo dachaatti hidhame yoo jiraate fi dameeleen kun gama tokkoo irratti argame ‘Siis’ yoo faal aa wali ta’an ‘tiraansii’ jechuun moggaasuu.

Cl Cl
C C
H H

Cl H
C C
H Cl

Siis-1,2-daaykilooroo itiinii Tiraansii-1,2-daaykilooroo itiinii

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi

CH CH CH

     CH3

A/ CH

2 2 3

CH3

2 CHCHCH3 CHCH3

CH3CHCH2CH3 B/CH3CH2CH2CH CHCHCH2CH3
CH3 CH3

D/

CH3

E/

CH2CH3

C/ H2C CHCHCCH3
CH3

CH3-CH2-CH2

C=CH-CH3
F/ CH3-CH2-CH2

CH2-CH2-CH3 G/ H2C=CH-CH-CH=CH-CH3

Br

H/ I/ Br
J/

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi

A/ 2-mitayil-1-heksiinii
B/ 2-mitayil-1,5-heksadaa’iinii
C/ 3-itayili-2,2-daymitayili-3-heptiinii D/ 4,5-diymitayilisaaykilooheptiinii
E/ 3-mitayil-1,4-saaykilooheksadaa’iinii

F/ 3-itayil-2,2-daymitayil-3-heptiinii
G/ 3,4-dayayisoopiropayil-2,5-mitayil-3-heksiinii H/ 2,3,3-Tiraymitayil-1,4,6-okatatiraa’iinii

4.1.2.2 Amaloota Fiizikaalaa
Qabxiin baqinaa fi danfinaa akkasumas rukkinni alkiinotaa lakkoofsa kaarbonii waliin dabala. Alkiinotni bishaan keessatti hin bulbulaman, alkeenota garuu hanga tokko ni caalu. Bulbula orgaanikii Kan akka C6H6, CCl4 keessatti akka gaaritti bulbulamu.
Gaaffii:- Alkiinotni maaliif bishaan keessatti bulbulamu hafe kanneen akka C6H6, CCl4 keessatti akka gaaritti bulbulamu?
4.1.2.3 Amaloota Keemikaalaa
Sirni hidhoo dacha ( π) hidhoo tokkee ( δ ) caalaa saffisan walnyaatinsa gaggeessa. Hidhoo dachaan hidhoo tokkee caalaa tuulama elektiroonii waan qabaniif kennitoota elektiroonii cimoo dha. Walnyaatinsi alkiinotii fi alkaayinootaa yeroo hedduu irra caalaa adeemsisan walnyaatinsa ida’insaa ti. Kanaafuu hi dhoo tokkee caalaa walnyaatinsa ida’insaaf of kennoo dha. Kuunsi oliifiinonni niiwukiloofiilota waan ta’ani f elektiroofiilota wali n saffisaan walnyaatu.
FKN:- Gasiin iteeyiliinii bulbula biroomiiniitti bulbula CCl4 keessatti yoo gadhiifame 1,2
daybiroomoo eteeniin uumama.
CH2=CH2 + Br2 CCl4 BrCH2-CH2Br
 Haloojineeshiniin alkiinotaa biroominii waliin geggeeffamu akka qor-hidhoo dacha ta’uun tajaajila. Walnyaatinsa kana keesstti halluu dhabuun biroominii jiraachuu hidhoo dacha mul ’isa. Adeemsi kun alkeenota alkiinota irraa adda baasuuf gargaara.
Haydirojineeshinii
Alkiinotni bakka si’eesssituun sibiilota kanneen akka Pt, Pd, Ni jirutti haydirojini ofitti dabaluun alkeenii uumu.

H2C=CH2 + H2
Itiinii
CH3-CH=CH2 H2
Piropiinii

Pt 250c
Pd 250c

CH3-CH3
Iteenii
CH3-CH2-CH3
Piropeenii

Haydireeshinii

Bakka asi dotni kan akka bulbula cal abba’aa H3PO4, H2SO4 jiranitti bishaan ofitti ida’achuun alkoolota hanga melakiyulawaa gad aanaa qaban uumu. Malli kun idustiriwwan keessatti alkoolota oomishuf gargara. Ida’amni molakiyuli bishaani kun seera Markovnikoov hordofa. Akka seera kanatti gamaa gamana hidhoo dachaatti yeroo bishaan dabaltu gama haydirojinii lakkoofsa xiqqoo ta’e qabuun OH- dabalu gama haydirojinii bayyee qabun haydirojinii dabalu.

Fkn CH3-CH2-CH=CH2 + H2O

H2SO4

CH3-CH2-CH-CH3
OH

Gaaffii:- Wal-nyaatinsa biro alkiinotni geggeessan kitaabolee wabii dubbisuun tarreessi.
4.1.2.4 Tooftaa Oomishaa Alkiinota
a) Alkoolii irraa bishaan dhabamsiisuu (dehydration of alcohols)
Fkn:- CH3-CH2-OH H2SO4 (Ho’a) CH2=CH2 + H2O
• Walnyaatinsa armaan oli kana keessatti alkooli n kan ho’i fame iddoo H2SO4 jirutti dha. Kuni s asi diin salfarikii bishaan xuuxaa cimaa waan ta’eef dha.
b) Hallaayidoota alkaayilii irraa haloojinii fi haayidiroojinii dhabamsiisuun.
Alkayil halayidotni bulbula KOH itanoolii (C2H5OH) keessatti bulbulame keessatti molakiyulii H-X of irraa gad lakkisuun alkiinii uumu. (X’n halojiinii dha)
KOH

CH3-CH2-X

( Bulbula alkoolii)

CH2=CH2 + KX + H2O

Br

Fkn:-

KOH

  • KBr + H2O

• Oomisha alkiinota lameen keessatti walnyaatinsichi dhabamsiisuu jedhama.
4.1.3 Alkaayinoota (Alkynes)
Alkaayinootni haayidirookaarbonetota cancala isaanii keessatti yoo xinatee bakka tokkotti hidhoo sadee qaban dha. Foormulaan waligala alkeeyinootaa CnH2n-2 dha .yoo n> 2 ta’e. Alkaayini n salphaa fi inni jalqabaa asetayilinii ykn itaayinii (HC≡CH) jedhama. Hidhoon C-C sadeen kan uumamu wal irra bu’insa orbitaala diqaalaa sp-sp gidduutti ta’uun dha.

4.1.3.1 Moggaasa Maqaa IUPAC Alkaayinoota
Moggasni maqaa IUPAC alkayinoota dhawatuma kan alkeenota fi kan alkiinotaa hordfuun ta’a. Garagarummaa jiru maxxantuu alkeenii irraa ‘-eenii’ gara ‘– aayinii’ itti jijjiiru qofa dha.

8 7 6 5

4 3 2 1

Fkn:-

CH3-CH2-CH-CH2C C-CH2-CH3 CH3

6- mitaayil-3-oktaayinii

 Alkayiniin hidhoo sadee lama qabu maqaa maati irratti ‘daayinii jechuun moggaasu.

CH3C C-CH2C CH
1,4-heksadaayinii

Gaffilee Shaakalaa

HC CHCH2CH CH-CH3
4-heksiin-1-yinii

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi
    CH3

A/ CH C-C C-CH-CH-CH3
CH2-CH3

C/ HC C-CH2-CH=CH2
Br
D/ CH3-C C-C-CH3

B/ (CH3)3C-CH2-C C-CH-CH2-CH3 Cl
Br

Br

E/ F/

Cl

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A/ 1, 1-daykiloroo-5-mitayil-3-heksaayinii C/ 3, 3, 6, 6-tetiramitayil-4-oktaayinii
    B/ 3, 4-daymitayil-1, 4-heptadaayinii D/ 1-biromoo-5-itayil-2-mitayil-3-heptaayinii

4.1.3.2 Amaala fiizikaalaa Alkaayinota
Amalli fiizikaalaa isaanii akkuma alkiinota kanneen akka qabxii danfina qabxii baqinaa lakkoofsa karbonii dabaluun dabala deema. Akkasumaas yeroo dameen dabala deemuun qabxiin danfina fi qabxi n baqinaa hirr’achaa deema.
4.1.3.3 Amaala Keemikaalaa Alkaayinota

Alkayinotni akkuma alkiinootaa walnyaatinsa keemikaalaa walfakkataa ida’iinsa elektiroofiliikii gaggeessu. Alkiinota caalaa si’awoo dha. Kuniis sababa elektiroonota nannaa hidh-sadee jiran irraa kan ka’e (-C≡C-) dha. Walnyaatinsa alkaayinotni ittiin beekaman keessaa muurasni haala armaan gadiin ibsameera.
A/ Haydiroojineeshinii: – Bakka si’eessituun jirutti haydiroojini mooli lama ofitti ida’achuun gara alkeenitti jijjiirama.
R-C C-R + 2H2 Pt, Ni R-CH2-CH2-R

Fkn:-

CH3-CH2-CH2-C CH + 2H2 Pt CH3-CH2-CH2-CH2-CH3
1-Pentaayinii Penteenii

B/ Haloojineeshinii
Alkaayinotni molakiyulota haloojinii lama waliin walnyaachuun jalqaba dayhaloo alkiinii ittii aansuun tetirahaloo alkeenii uumu.

X2
R-C C-R CCl

R R

C=C
X X

X2 CCl4

X X
R-C-C-R X X

Fkn:-

C-H
Itaayinii

 Cl2

CCl4

H H
C=C
Cl Cl

Cl2 CCl4

Cl Cl

H-C C-H

Cl Cl

C/ Haydireeshinii

1,2-daykilorooitiinii 1,1,2,2-tetirakilorooiteenii

Alkaayinootni bakka si’eessituun H2SO4 fi HgSO4 jirutti H2O wajjin walnyaachuun seera Markoovnikovi n inooli uuma, inooli n uumame suka’aa waan hin taaneef gara kitoonitti jijjiirama.

R-C CH

 H2O

H SO , HgSO

R-C=CH2 R

O

C CH3

2 4 4 Inoolii Kitoonii
D/ Tiraaymerayzeeshinii
Adeemsa itaayiniin mooliin sadii uraa sibiila liidii (Pb) keessaa darbuun beenzinii uumu dha.
3HC CH Ho’a

E/ Gubiinsa
Alkaayinootni akkuma alkiinotaa fi alkeenota oksijinii keessatti gubachuun CO2, H2O fi ho’a guddaa uumu.

Fkn:-

2C2H2 + 5O2 4CO2 + 2H2O + Ho’a

4.1.3.4 Haala Oomisha alkaayinoota (synthesis of alkynes)
a) Daayhalayidota Irraa
 Beezii cimaa kanneen akka KOH itaanolii keessatti bulbulame fayyadamuun daayhalayidota irraa haydiroojinii hir’isu.

Fkn:- CH3CHCHCH3

KOH/C2H5OH CH C CCH

3 3
Cl Cl
b) Teetirahalayidota Irraa
 Teetirahalo alkeenotni daakuun ziinkii bakka jirutti gara alkayinotattii jijjiiramu.
Br Br

Fkn:-

H3C C C

2Zn
CH3

H3C C

C CH3

  • 2ZnBr2

Br Br
C) Walnyaatinsa H2O fi kaalsiyemkarbayidii
Laboraatorii keessatti aseetiliniin (C2H2) kaalsiyemkaarbaayidii (CaC2) bishaanitti dabaluun qopha’a.
CaC2(s) + 2H2O(l) C2H2(g) + Ca(OH)2
4.2 Kompaawundota Aroomatikii
Kompaawundotni aroomatikii wantoota maraa beenzinii fi kenneen akka beenzinii amala adda fooli ‘’aroomaa ‘’ qaban dha. Gama biraati n kompaawundootni aroomatikii kompaawundota beenzinii fi dhalamoota isaa jedhamuun beekama. Kompaawudoti aroomatikii elektiroon mit quufoo (unsaturated) ta’an il ee amala adda qabu. Kuniis alkiinotnii fi alkaayinootni walnyaatinsa ida’insa yommuu geggeessan aroomatikotni garu, walnyaatinsa bakka buusiin beekamu. Caasaan maramaa beenzinii keessatti hidhoowwan dacha atoomota karboonii jahan iddoo murtawaa waan hin qabneef caasaa qam-makoo uuma. Kun immoo suka’ummaa maraa beezini akka inni ri’eejentoota beekamoo ta’an wali n akka alkiinota fi alkaayinoota walnyaatinsa ida’i nsa hin geggeesine godha.

4.2.1 Moggaasa maqaa kompaawundota Aroomtikii
Kompaawudota orgaanikaa hunda caalatti, kompaawudoti aroomatikic maqaa tiraayivaalentiin ykn maqaa waleen moggaafamu. Isaan keessaa muraasni:-

CH3 OH NH2

COCH3 SO3H

Tooliyunii Fenoolii Aniliinii

Aseetoophenoonii Beenzinsafooniik asiidii Naaftaaliinii

OCH3
COOH 3

CH3

CH3

Anisoolii
Beenzooyik asiidii Ortoo-Zaayilinii

CH3
Metta-Zaayilinii

Antiraasinii

Maqaan IUPAC kompaawundota aroomatikii dhawata armaan gadiin kennama
 1ffaa Dhaalamoon beenziin dame tokko qofa qaban haayidirookaarboonota biro waliin haala walfakkatuun moggaafama. Beenzinii akka maqaa hadhootti fayyadamuun moggafama.

Br CH2CH3 NO2

CH3CHCH3

Fkn:-

Biroomoobeenziinii

Itaayiilbeenzinii Naayitiroobeenzinii

Iyisoopiroopayilbeenzinii

 2ffaa Kompaawudota beenzinii dame alkaayilii yeroo bayyee areenii jedhamu. Beenzinoonni akkasi hamma garee alkaayili irratti hunda’uun, gareen alkeeyili karboon jaha ol-yoo qabate akka alkaanii feenaayiliin bakka buufametti moggaafma. Akkasumaas gareen C6H5 akka hidhootti yeroo argamu feenayilii jedhama.
CH3CH2CHCH2CH2CH2CH3
C6H5

Fkn:-

3- Feenayilhepteenii

Feenayilsaaykiloohekseenii

 3ffaa Beenzinoonni dame lama qaban dursoo ortoo (O), meettaa (M), paaraa (P) jedhamanii moggaafamu.

X
O O Br
Br

M M

CH3

Br

CH3 Cl

P Ortoo-daayibiromoobeenzinii Mettaa-daaymitaayilbeenzinii Paraakiloroobiromoobeenzinii

 4ffaa Beenzinoonni dame lamaa ol-qaban kaarboonii qubeelaa beenzinichaatiif lakkoofsi erga kennemeen booda, bakka dameewwan agarsiisuun moggafamu. Lakkoofsa kennuun gama dameewwan lakkoofsa xiqqaa irratti gama argamuun eegala.

Br
O2N

CH3

Cl
Cl
NO2

Fkn:-

CH3

CH3

NO2

Cl
1,2,4-tiraykiloroobeenzinii

4- biroomoo-1,2-daaymitaayiilbeenzinii( sirriidha ) 4-biroomoo-1,6-daaymitaayiilbeenzinii( sirrii miti )

2,4,6-tiraynaaytirootoliyunii(TNT)

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi
    CH2CH3

Br CH3
A/
CH3

B/
NO2
F

NH2

C/

CH3

CH2CH3

D/ C6H5 E/

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A/ P-Biromookiloroobeenzinii B/ P-Biromootoliyunii C/ m-Kiloroo’anaalinii

D/ 1-kiloroo-3, 5-daymitayilbeenzinii E/ O-naaytiroo’analinii

4.2.2 Amaloota kompaawundota Aroomatikii
Kompaawundoti aroomatikii micireewwan elektiroofaayilii waliin walnyaatinsa bakka buusii raawwatu. Kuni s micireewwn elkitroon hir’uu (elektiroofayili ), qubeelaa beenzinii elektiroonii quufaa qabu waliin walnyachuun H isaa bakka buusa. Wal-nyaatinsi bakka bu’i nsa aroomatikii kopaawundota aroomatikii irraa dhalamoota isaanii qopheessuuf oola.
H E
H H H H

  • E + H
    H H H H H H

A/ Haloojineeshinii

  • X2

FeX3 X=Cl,Br

X

  • HX

B/ Naaytireeshinii
Beenziniin HNO3 waliin bakka H2SO4 jirutti walnyaachuun naaytiroobeenzinii uuma.

 + HNO3        H2SO4 50-550C

NO2

Naaytiroobeenzinii

C/ Salfooneshinii
Beenziniin H2SO4 cunqina olaanaa qabu wajjiin walnyaachuun beenziin safooniik asiidii kenna.

 + SO3        H2SO4 250C

SO3H

Beenziinsalfooniik asiidii

D/ Alkaaleeshinii
Bakka aluminiyem kilooraayidii (AlCl3) jirutti beenziniin alkaayil halayidota wajjin walnyaachuun alkayil beenzinoota uuma.

  • R-X

AlCl3

R

  • HX

Fkn:-

  • CH3-Cl

CH3

  • HCl

E/ Asiileshinii
Bakka AlCl3 jirutti kiloorayidotni karboogziliik asiidii beenzinii waliin walnyaachuun alkaayil feenayil kitoonii uuma.

O
+ R-C-Cl
O

AlCl3

O

C-R
O

C-CH3

Fkn:- + H3C-C-Cl

4.2.3 Haala Oomisha Beenzinii
 Beeniziinii saayikiloohekseenii bakka si’eessituu pilaatiyaami jirutti ho’isuun adeemsa haayidiroojinii baauun oomishama.

Pt

  • 3H2

4.3 Garee Alkoolii ykn Haayidrooksaaylii (OH)
Gareen haayidirooksaayili garee ma’i baasi alkooli fi feenooli ti. Alkoolonni kompawudota garee “–OH” karbooni sp3 diqaalometti hidhame yoo ta’u fenooli n garee “– OH” qubeelaa aroomaatikiitti hidhame qaba.
OH

R OH
Garee alkoolii
Fenoolii

4.3.1 Moggaasa Maqaa Alkoolota
Alkoolotni yeroo tokko tokkoo maqaa walee alkayil alkoolii jedhamuun moggaafamu. Garee alkayili –OH itti hidhame jiru waamuun dhuma irratti jecha alkoolii jedhu dabaluun moggafamu.

Fkn:-

CH3-OH CH3-CH2-OH

H3C

CH3 C-OH

Ayisoopiropayil alkoolii

Mitayil alkoolii Itayil alkoolii H
 Lakkoofsa garee alkaayilii kaarbooni garee haryidiroosilii qabate irratti hunda’uun
 Garee alkayilii tokko qabu alkoolii sadarkaa 1ffaa (10), (Primary alcohol)
 Garee alkayilii lama qabu alkoolii sadarkaa 2ffaa (20), (Secondary alcohol)
 Garee alkayilii sadi qabu alkoolii sadarkaa 3ffaa (30), (Tertiary alcohol)

H R’
R C OH R C H H

R’
OH R C OH R”

10 20 30

Fkn:-

CH3-CH2-OH

OH

CH -CH -CH-CH

OH

CH3-CH2-CH2-C

CH2-CH3

3 2 3

CH3

Dhawaata itti moggasa maqaa alkoolii seera IUPAC irratti hunda’uun

1ffaa Cancala C-C garee haayidirooksayili (OH) qabatee fi hunda calaa dheeraa ta’e filachuu. Maqaa haadhoo isaas alkeeni wal fakkatu irraa maxxantuu dhuma isaa “–eenii” gara ‘-noolii’ jijjiiru moggasu.
2ffaa Lakkoofsa kaarbonni dheeraa gama haaayidirooksilitti (OH) siiquu jiruun eegalu.

Fkn:-

CH3-CH2-CH2-CH-CH2-CH2-CH2-CH3
CH -CH-CH

OH

CH3CCH2CH2CH3

H3C

CH3 C-OH

2 3
OH CH3

CH3

4-piroopayilii-2-oktaanoolii

2-mitaayiil-2-peentaanoolii

2-mitayil-2-piroopanoolii

3ffaa Maatii tokko irratti gareen OH iddoo lama fi isaa ol irra yoo jiratan day-oolii (2), tira-oolii
(3) jedhu moggasu. Akkasumaas hidhoon dacha ykn sadee yoo jiraate iddoo argama isaa agaarsiisu.

OH

Fkn:-

H C=CHCH OH

H3C CH2OH
C C

OH 2 2 H

CH2CH3

Saaykiloohekseen-1,4-daayoolii

2-piroopiinii-1-oolii

2- Itayil-2-butiin-1-oolii

4ffaa Feenoolonni akka kompaawundota aroomatikii dameess’ootti feenoolota akka maqaa haadhootti fudhachuun moggaafamu.

OH

Fkn:-

OH OH
NO2
Br

CH3
P-mitaayilfenoolii

NO2
2,4-daaynaayitroofenoolii

O-Biromoofenoolii

Gaffilee Shaakalaa

  1. Alkoolota armaan gadii sadarkaa 1ffaa, 2ffaa ykn 3ffaa jechuun qoodi.
    A. 3,4-Daymitayil -2- heksanoolii
    B. 2- Butanoolii
    C. t-Butayil alkoolii
    D. (CH3)2 COH CH2CH3
  2. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi

CH3 OH

OH OH

A/ CH -CH -CH-CH -CH-CH HO

3 2 2

3 B/

CH3-CH-CH2-CH-CH-CH3 C/

CH3

D/ E/
CH2OH

H3C

Br

OH HO

F/

CH3
CH3
C
CH2-CH3

G/ H3C H3C

C

CH3

CH3
OH

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi A/ Heksaan-1, 5-dayoolii
    B/ 2, 4, 6-Tiraynaayitiroofeenolii

C/ 2-Itayilbut-2-iinii-1-oolii
4.3.2 Amaloota fiizikaalaa Alkoolota
Alkoolonni fi feenolonni akka haayidroojiniin bishaanii garee orgaanikii biroon bakka bu’eetti fudhatame ilaalamuu danda’ama. Alkoolonni fi feenoolonni keemistirii isaanii qofa soo hin taanee amaloonni fiizikaalaa isaanii haayidiroo karboonii isaanii irraa adda dha. Qabxiin danfinaa alkoolii alkeenota karboonii walqixa qaban waliin yommuu ilaalaman Kan alkooliitu caala.
 Sababiin isaas alkoolotiin hidhoo haayidiroojinii waan uumaniifi dha.
R

H O
R O
H O R

H

Hidhoo haayidioojinii uumuu alkoolotaa

 Alkoolotni fi fenoolotni qabxii dafinaa olaanaa Kan qabaatan sababa hidhoo haayidiroojinii uumaniif dha.
Alkoolotni kompaawundota poolara’oo waan ta’ani f bulbulaa poolara’oo kanneen akka bishaani keessatti ni bulbulamu. Bulbulamummaan isaanii garuu akkuma lakkoofsi karboonii dabala deemeen hir’acha deema. Alkoolotni jalqabaa yookiin hanga molakiyularawaa gad aanaa qaban dhangala’oo fooli urga’aa addaa qabani dha. Qabxi n danfina isaani s akkuma lakkoofsi karbooni dabalaa deemeen dabala.

Fkn:-

Maqaa Caasaa Lakk. Karboonii Qabxii baqinaa(0C)
Mitaanoolii CH3OH 1 64.5
Itaanoolii CH3CH2OH 2 78.3
Piroopanoolii CH3CH2CH2OH 3 97.0
Butaanoolii CH3CH2CH2CH2OH 4 118.0

4.3.3 Amaloota keemikaalaa (Walnyaatinsa Alkoolota)
A/ Haydiroojinhalaayidota waliin
Alkoolotni HI, HBr ykn HCl waliin walnyaachuun halaayidota uumu.
R-OH + HX R-X + H2O
Fkn:- CH3CH2CH2OH + HCl CH3-CH2-CH2-Cl + H2O
B/ Alkoolii Goggosuu
Alkoolotni H2SO4 ykn H3PO4 wali n yeroo ho’ifaman gara alkiinitti jijjiiramu

R-OH H2SO4 ykn H3PO4 C H + H O
Fkn:- CH3-CH2-CH2-OH H2SO4 CH3-CH=CH2 + H2O

C/ Oksideeffamuu Alkoolii
 Alkoolotni sadarkaa 1ffaa gara aldihayiditti oksideeffamu.
 Alkoolotni sadarkaa 2ffaa gara kitoonitti oksideeffamu.
 Alkoolotni sadarkaa 3ffaa gara haala beekama keessatti hin oksideeffamu
O

R-CH2-OH

[O]

R C H

Alkoolii sad.1ffaa Aldihayidii
O
[O]

Fkn:- CH3-CH2-CH2-OH
O
[O]
R-CH-R’ R C

CH3-CH2 C H

R’

OH
Alkoolii sad.2ffaa
OH

Kitoonii
O

Fkn:- CH3-CH2-CH-CH3 [O] CH3

CH3-CH2

C CH3

CH3-C-OH
CH3
Alkoolii sad.3ffaa

[O] Hin oksideeffamu

[O] Bakka bu’ee oksideeshinii
Gaaffii: – Walnyaatinsa alkooloni geggeessan kanneen biro kitaabota wabii dubbisuun barreessi.

4.3.3 Tooftaa oomishaa Alkoolota
A/ Rideekfama karboonyil kompaawundota
Tooftaan oomisha alkooli inni yeroo baayyee hoji irra olaa ta’e, garee kaarbonayilii liitiyeem aluuminiyeem hayidirayidiin (LiAlH4) tiin rideeksuun dha.
O Rideeksaa (LiAlH4) OH

C
C H2O

CH3 C CH3

1) LiAlH4 H CH

Fkn:-
O

     CH3 C   3

2) H2O OH

CH3 C H O

1) LiAlH4
2) H2O

CH3 CH2 OH

B/ Haydiroojineeshinii aldihayidota fi kitoonota

O
R C H + H2 Ni/Pt

OH
R-CH-H

Aldihayidii
O

Ho’a

Alkoolii sad.1ffaa

Fkn:- CH3-CH2 C H O

  • H2 Ni/Pt
    Ho’a

CH3-CH2-CH2-OH
OH

  • H2 Ni/Pt
    Ho’a
    Saaykiloopentaanoolii
    C/ Haydireeshinii Alkiinotaatiin

R-CH=CH2

H2SO4 H2O

R-CH-CH3
OH OH

Fkn:- CH3-CH2-CH=CH2 H2SO4
H2O

CH3-CH2-CH-CH3

D/ Walnyaatinsa alkayil halayidii fi NaOH
R-X + NaOH H2O R-OH + NaX

Fkn:-

CH3-CH2-Cl

  • NaOH

H2O CH3-CH2-OH + NaCl

4.4 Aldihaayidota fi Keetonoota
Aldihaayidotni fi keetonotni kompaawundota orgaanikii kanneen garee ma’i baasi karboonayili
O

( C ). Gareen kaarboonaayilii kopaawundoota karboonii fi oksijinii gidduutti hidhoo dachaa kan
qabani dha.

O Karboonayil Oksijinii Karboonayil Karboonii

Karbooni n garee karboonayilitti hidhatan lama qabu keessaa tokkoo haaydiroojini yoo ta’e aldihaayidii yommuu jedhamu hidhatni lammanu alkayili ykn arayili yoo ta’e immoo keetonii jedhamu.

O

R C H

Ykn

RCHO

O

R C R’

Ykn

RCOR’

Aldihaayidii Keetonii

4.4.1 Moggaasa Maqaa Aldihaayidootaa fi Keetoonota
A) Moggaasa Maqaa Aldihaayidoota
Aldihaayidotni maqaa walee (commen name) jecha Aldhihayidii jedhu dhuma irratti dabalun moggafamu ni danda’u.

Moggasa IUPAC aldehayidota keessatti maqaan hadhoo aldeehaayidota maxxantuu booda
“-eenii” alkeenota lakkoofsa karboon walfakkaata qabanii gara “–aanaalii” ti jijjiiruun kennama.
 Cancala kaarboonii dheeran yeroo mara garee –CHO kan qabte ta’ee, yoomiyyuu kaarbooni n garee karboonayilii irraa lakkoofsa eegalu.

O O CH3

O Cl O

Fkn:- CH3-C-H

CH3CH2-C-H

CH3CHCH2CH3-CH2 C

H CH3CHCHCHCH2CH2-C-H

Etanaalii Piroopanaalii 5 4

3 2 1
Cl

CH3

4-mitaayilpeentanaalii

CH3
4,5-daaykiloroo-6-mitaayilheptanaalii

CH -CH -C-CH -CH

CH3 O
O

3 2 2 3
CHO

CH3-C-CH2-CH2 C H
CH

CH2=CH-CH2-CH2-CH2-CH2 C H

2-Itaayil-2-mitaayilbutanaalii
O

3
4,4-Daymitayilpentaanaalii

6-Heptiinaalii

H
2-Heksiinaalii

 Aldehayidoota walxaxoo gareen –CHO qubeelatti hidhamee jiruuf maxxantuun boodaa
karbaaldhaayidii maqaa isaanii keessatti gala.
O
CHO CHO C H

Saaykiloohekseen karbaaldihaayidii 2-Naaftaaliin karbaaldihaayidii
O
H

NO2

m-Naaytiroobeenzaaldihaayidii

Beenzaaldihayidii

B) Moggaasa Maqaa Keetoonota
Keetoonota akkuma aldihaayidota maqaa walee garee alkayil ykn arayilii itti hidhatee dursuun dhuma irratti jecha keetoonii jedhu itti dabaluun moggasuun ni danda’ama.

O

Fkn:- H3C C

CH3

O

CH3-CH2 C

CH3

O

CH3CH2 C

CH2CH2CH3

O

C6H5 C

CH2CH2CH3

Aseetoonii Itayilmitayil keetoonii Itayilpiropayil keetoonii Fenayilpiropayil keetoonii

 Moggaasa IUPAC keetonii keessatti maqaa hadhoo isaanii maxxatuu booda “–eenii “alkeenota karboon walfakkaataa qaban gara “-aanoonii” ti jijjiiruun moggaafama.

 Cancalli dheeran akka maqaa haadhootti filatamu garee karboonayilii keetoonii qabachuu qaba.
 Lakoofsa kennuun gama garee kaarboonaaylii itti siiquun eegalama.

O
O
CH CH CCH CH CH

O

CH3CH=CHCH2CCH3

Fkn:-

H3C C CH3

3 2 2 2 3

Piroopaanoonii 3-heksaanoonii 4-heksiinii-2-aanoonii
O

CH3-CH-CH2-C-CH-CH2

2- Biromoo-5-mitaayil-1-Feenayil-3-Heksanoonii

CH3 Br

O
H3C

O
CH3 CH3

Saaykilooheksaanoonii

2,2,6-tiraymitayilsaaykilooheksaanoonii

 Kompaawundotni keetoonii muraasni maqaa walee (common name) isaanii akka maqaa IUPAC itti kan fudhataman ni jiru.

O

Fkn:- H3C C

CH3

CH3

     O       

C

Aseetoonii

Aseetoofenoonii

Beenzoofenoonii

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi
    O O

A/ CH -CH C CH-CH

     CH2CH2CHO

3 2 3
O CH3

B/CH3-CH=CH-CH2-CH2 C H C/

H3C

CH3

CHO

COCH3 CH -CH-CH -C-CH G/

CH3

CH -C-CH -CH-CH -CH

D/ E/

F/ 3 2 3

3 2 2 3

CH3
O

CH3-CH-CH3 Cl

CH3

CH2-CH2-CHO

H/ CH2CCH2

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A/ 3-mitayil-3-butiinaalii B/ 3-mitayilbutanaalii
    C/ 4-kiloroo-2-pentanoonii D/ 2, 2-daymitayilsaaykilooheksenkarbaaldihayidii
    E/ Fenaayilaseetaldihaayidii
    4.4.2 Amaloota Fiizikaalaa
    O

Gareen karboonayilii ( C

) hidhoo sigma (δ) karbooni fi karbooni jidduu akkasumas

hidhoo payi (π) karbooni fi oksijini jidduu waan jiruuf wal-harkisa bant-lamee uumuun poolara’oo ta’u.

Ykn C O

Qabxiin danfina fi qabxiin baqina aldihaayidota fi keetoonota kan alkeenoota lakkoofsa karboonii wal qixa bani ni caala. Kunis kan ta’u danda’e sababa poolariti garee karboonayili qabanifi dha. Haa ta’u malee, qabxi n danfina aldihaayidota fi keetonoota kan alkoolota fi karboogziliik asi dotaa ti gadi dha. Kun immoo kan ta’u danda’e sababa alkoolotni fi karboogzili k asi dotni hidhoo cimaa haydiroojinii yommuu qabaatan aldihaayidotni keetonotni garu hin qaban.
 Cimina wal-harkisa jidduu molakiyulotaan:

Alkeenota
(Mit-poolara’oo)

< Aldehayidota fi ketoonota (Poolara’oo)

< Alkoolota
(hidhoo haydiroojinii)

Gama birootiin qabxiin danfina aldihaayidota fi keetoonota hanga molakiyularawaa waliin dabala deema. Oksijiniin garee karboonayilii irratti argaman aldihaayidota fi keetoonota bishaan waliin hidhoo haydiroojinii akka uuman godhe jira. Kanaafuu, aseetonii fi aseetaldihaayidii guutumma guututti bishaan keessatti bulbulamu.
Hidhoo haydiroojinii
O
O H H
H
C
R R’
4.4.3 Amaloota Keemikaalaa
Sadhataaan walnyatinsa keetoonii fi aldehaayidii
Walnyaatinsa ida’insaa nukiloofilikii keesatti aldehayidotni keetoonii caalatti saffisaan walnyaatinsa raawwatu. Kuniis yommuu dhiibbaa isteerikii elektiroonotatiin ibsamu. Keetoonii keessatti karbooni n elektroofilikii ta’e gareewwan alkaayili lamatti hidhamee jira waan ta’eef

caalatti sukaawaa dha. Kuniis yommuu sukaawummaa kaarbookaatayiniin ibsamu. Karbookaatayonni 20 caalatti sukawaa dha ykn walnyaatinsatti hin ariifatu.
O O
C
C R’ R
R H

10 Kaarbookataayoonii
suka’aa gad-aanaa saffisaan wal-nyaata.

20 Kaarbookataayoonii
baay’ee suka’aa suuta wal-nyaata.

Walnyaatinsa keetoononni fi aldehaayidoonni yeroo baayyee raawwatan ida’insa nukuloofilikii ti.Akka maqaan isaa agarsi suu, kuun ida’insa nuukiloofaayili (-: Nu) elektirofaayiliitti hidhu agarsisa. Elektiroofayiliin karboonii karboonaayilii ti. Nuukiloofayiloonni ri’ejentoota hedduu kaneen akka, OH- , H-, R3C-, H2O, H2N, ROH fi k.k.f ta’uu danda’u.
A/ Ida’iinsa Haydirayidii (H-): Ridaakshinii
Aldihaayidotni bakka soodiyemboroohaydirayidii (NaBH4) yknAluminiyemlitiyemhaydirayidii (AlLiH4) jirutti haydirayidii (H-) yommuu itti ida’amu alkooli sadarkaa 1ffaa kenna. Haaluma walfakkaatuun keetooniin alkoolii sadarkaa 2ffaa itti rideekfama.

O NaBH4
R C H H3O+

OH

R C H
H

O

C
R R’

NaBH4 OH

H3O+ C
H

Aldihaayidii 10 Alkoolii Keetoonii

R’
20 Alkoolii

Fkn:-

CH3-CH2-CH2
O

O
C H NaBH4
H3O+

CH3-CH2-CH2-CH2-OH
OH

CH -CH -CH

C CH -CH

NaBH4

CH3-CH2-CH2-CH-CH2-CH3

3 2 2

2 3
H3O+

B/ Ida’iinsa Girignaard Ri’eejentii
Girignaard ri’eejenti n halayidota orgaanikii sibiila Mg wali n bulbula itari keessatti walitti makuun uumama( R-MgX). Ri’eejenti n kun aldihaayidota fi keetoonota wali n wal-nyaachuun alkoolii uuma.

R- Mg+X +

C O R-C-O-MgX

H3O+

R-CH2-OH

Aldihaayidii ykn Keetoonii

O

Ayoonii Alkoosayidii Alkoolii

OH

Fkn:- CH3-CH2 C H
CH3 O

1, CH3MgBr
2, H3O+

CH3-CH2-CH-CH3
Makaa iterii

CH3

OH

CH -CH-CH C H +

MgBr

H3O+

CH3-CH-CH2 CH

3 2
O H3C OH

CH3CH2CH2 C

CH2CH3

1, CH3MgBr

C
CH CH CH

2, H3O+ 3 2 2
C/ Ida’iinsa Haydiroojin Siyaanayidii (HCN)

CH2CH3

Walnyaatinsi kun ayooniin siyaanayidii nukiloofilikii waan ta’eef karbooni karboonayili hanqina elektirooni qabutti ida’ama. Ayooni n alkoosayidii uumamees H+ ofitti dabaluu n siyaanoohaydirini uuma. Walnyaatinsi kun si’eessitu beezi itti fayyadamuun cunqina CN- dabala.

Fkn:-

Aseetaldihaayidii

Siyaanoohaydirinii

D/ Ida’iinsa Alkoolota
Alkoolotni bakka asi dii cal abba’aa HCl jirutti aldihaayidota fi keetoonota wali n walnyaachuun kompaawundota suka’aa hin taanee dura duubaan hemi’aseetali fi hemikeetali kennu. Kopaawundotni kunis itti fufiinsaan alkooli wali n walnyaachuun kopaawundii suka’aa duraa duubaan aseetalii fi keetaalii kennu.

O HCl

OH R”-OH

OR”

R C H

  • R’OH

R C H

HCl

R C H

Aldihaayidii

OR’

OR’

Hemi’aseetalii Aseetalii

O HCl

OH R”-OH

OR”

R C R

  • R’OH

R C R

R C R

Keetoonii

OR’

HCl

OR’

E/ Oksideeshinii

Hemikeetaalii Keetaalii

Aldihaayidotni bakka CrO3 jirutti haala salphaan gara karboogzili k asi diitti (RCHO→ RCO2H) yommuu oksideeffaman, keetoonotni garuu hin oksideeffaman. Garaagarummaan kunis kan ta’u danda’e caasaa aldihaayidii keessatti adeemsa oksideeshini n haydiroojini n salphaan yommuu dhabamsiifamu keetoontini garu haydiroojinii dhabasiifamu hin qaban.

O

R C H

 CrO3    

O O
R C OH

CrO3

Aldihaayidii

H3O+

Karboogziliik asiidii

R C R

H O+

Walnyaatinsi hin raawwatu

Keetoonii 3
O O

Fkn:-

CH3CH2CH2CH2CH2 C H

CrO3
H3O+

CH3CH2CH2CH2CH2

C OH

Heksanaalii Heksanoo’ik asiidii
Gaaffii: – Walnyaatinsa biro aldihaayidootni fi keetoonotni geggeessan kitaaboota wabii irraa dubbisuun barreessi.

4.4.4 Qophii Aldihaayidotaa fi keetoonotaa Alkoolota Oksideessuu
Tooftaan keetonotaa fi aldehaayidota itti oomishaman inni tokko alkoolii oksideessuu dha. Alkoolonni sadarkaa 1ffaa (alkaayilii tokkoon (10)) gara aldehaydiitti oksideeffama. Alkoolonni sadarkaa 2ffaa (alkaayilii lama (20)) gara ketoonitti oksideeffamu. Haala asiidawaa keessatti wantootni kanneen akka CrO3, K2Cr2O7 akka oksideesatti garaaru.

H

R C R’

CrO3

O

R C R’

H O
R C OH CrO3 R C H

OH H+

Ketoonii H

H+ Aldehaayidii

Fkn:-

OH

CH CHCH CH CH

CrO3

O

CH CCH CH CH

3 2 2 3
H+
OH O

3 2 2 3

CrO3 H+

4.5 Asiidota Karboogziliikii fi Dhaalamota Isaanii
Asidii karbogizilikii gareen karboogzilii (-COOH) of keessatti kan qabu dha.Karboogziliik
O

asiidotni formula waliigalaa R-COOH ykn RCO2H ( R C OH ) ittiin ibsamu. Akkuma asiidota
inorgaanikii waraqaa litmasii cuquliisa gara diimaatti jijjiiru. Akkasumas beezii waliin walnyachuun ashaboo fi bishaan uumu. Wantootni beekamon tokko tokko kanneen jireenya keenya guyyaa guyyaa keessatti itti gargaarammu asiidii organikii of keessaa qabu.
Fkn:- Foormiik asiidii (HCOOH) – Ilbiisota kanneen akka tussee keessatti argama.
Aseetiik asiidii (CH3COOH) – Farsoo dhangagga’ee keessatti ni argama
Butayriik asiidii (CH3CH2CH2COOH) – Dhadhaa dhangagga’ee keessatti ni argama.
4.5.1 Moggasa maqaa Asiidotaa Karbogzilikii
Asidii karbogizilikii sasalphaan hanga karboonii shanii qofa qaban maqaa beekamaan yeroo heddu waamamu.

Asiidii Maqaa
HCOOH Formik asiidii (Maqaa laatiinii Formikaa ykn Tussee)
CH3COOH Asetik asiidii (Maqaa laatiinii Asetam ykn Dhangaggoo )
CH3CH2COOH Piropiyonik asiidii (Maqaa Giriikii Piroto ykn Jalqaba)
CH3CH2CH2COOH Butayrik asiidii (Maqaa Laatinii Butayrami ykn Dhadhaa)
CH3CH2CH2CH2COOH Valerik asiidii (Maqaa Lelariyaa ykn Gosa biqiltuu)
CH3CH2CH2CH2CH2COOH Kapiroo’i k asi dii (maqaa Laatini kappeer ykn fooli gogaa re’ee keessatti argama.

Moggasa maqaa IUPAC Asidii karbogizilikii
 Maqaan maati ta’u danda’u isaa dheeraa fi walitti fufaa ta’e garee karboogzayili of keessatti kan qabu ta’u qaba. Akkasumaas maqaa alkeenotaa irraa “ii” dhumaa hir’isuun dursituu “Oyiik” jedhutti jecha asi dii jedhu dabalun moggafama.
Fkn:-
 HCOOH Metanoyiik asiidii
 CH3CH2COOH Piropaanoyiik asiidii
 CH3(CH2)5 COOH Heptaanoyiik asiidii
 Yeroo Asidii karbogizilikii damee dabalataa qaban moggafanu gama garee karboogzilikii (COOH) irraa jalqabunlakkoofsi itti kennama.

CH3 O

CH3 Cl

Fkn:-

CH3CHCH C OH

CH3CHCHCHCH2COOH

CH2CH2CH3
2-Ayisoopiropayilpentaanoyiik asiidii

CH3
3- kiloroo -4,5-Daymitayilhegzanoyiik asiidii

 Asidii karbogizilikii alkiini ykn hidhoo dachaa of keessaa qabu maqaa alkiini irraa “i ” dhuma gara “oyi asi dii” itti jijji ru fi bakka itti argama hidhoo dacha lakkoofsaan agarsi suu.
Br
CH3-CH2-C=CH-CH2-COOH CH3-CH-CH-CH=C-CH2CH3

Fkn:-

CH3

C6H5

CH2-CH2-COOH

4- mitayil-3-heksiinoyiik asiidii 6-biromoo-4-itayil-7-fenayil-4-oktiinoyiik asiidii
 Saaykiloo alkeenotni garee karboogzayilii itti hidhate qaban moggaafamni isaanii saaykiloo alkeenkarboogzili k asi dii jechuun ta’a. Akkasumaas lakkoofsi bakka gareen COOH hidhame jiru irraa tokko jedhee eegala.

Fkn:-

COOH

CH3 CH3

CO2H

1 2
3

3,3-daymitayilsaaykiloohekseenkarboogziliik asiidii 2-saaykiloopentiinkarboogziliik asiidii

 Gareen karboogzili garee ma’i baasii biro kan akka haydirooksii (garee alkoolii) waliin jiraate gareen karboogzilii akka maatitti fudhachuun garee haydirooksii akka damee maqaa haydirooksii jedhamuun moggaafama.

OH O

COOH

Fkn:-

CH3-CH2-CH-CH-CH2 C OH
CH3 OH

3-haydirooksi-4-mitayilheksaanoyiik asiidii

4-haydirooksisaaykiloohekseenkarboogziliik asiidii

 Gareen karboogzilii aroomatikitti hidhame yoo jiraate aroomaatik asiidii (Ar-COOH) yommuu jedhamu moggaasni maqaa isaaniis beenzooyiik asiiditti moggaafamu.

Fkn:-

CO2H

COOH

CO2H
OH

Beenzooyiik asiidii Cl Cl

O-haydirooksibeenzooyiik asiidii

3,4-daykiloroobeenzooyiik asiidii

 Asidiin karbogizilikii garee karboogzili (COOH) lama yoo qabaatan “dayoyi k” asi dii itti dabaluun moggaasuu. Lakkoofsi gama hidhaatni dhiyaatuun eegalu qaba.
Br C6H5

Fkn:-

HOOC-CH2-CH-CH2-CH2-COOH HOOC-CH-CH-CH2-COOH

3-biromooheksaandayoyiik asiidii

CH3
2-mitayil-3-fenayilpentandayoyiik asiidii

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi

CH3

CH3

COOH

COOH

A/ CH3-C-CH2(CH2)3-CH2-C-COOH C/

CH3 CH

OH
CH CH

3 2 3
Cl CH2-CH3

D/ CH3CH2CF2CH2COOH

E/ HO
OH

F/ CH3-CH2-CH=CH-CH-CH-COOH

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A/ 2, 2, 5-tiraymitayilheksaanoyiik asiidii B/ P-biromoobeenzoyiik asiidii

C/ 4, 5-daymitayil-3-fenayiloktaanoyiik asiidii D/ 2, 4, 6-tiraynaytiroobeenzoyiik asiidii

4.5.2. Amaloota Fiizikaalaa Asiidotaa Karbogzilikii
Asidotni karbogizilikii kompaawundota poolarawoo dha. Poolara’ummaan isaani s haala adda ta’en poolara’umma cimaa garee ma’i baasi lama irraa uumama. Isaani s haydirooksayili (-OH) fi karboonyilii (C=) dha.
Asidotni karbogizilikii salphaa ta’an kanneen lakkoofsa karbooni saddeeti (8) gadi qaban tempireechera dareetti dhangala’oo hal uu dhabeessa yommuu ta’an, kanneen lakkoofsa karbooni ol-aanaa qaban jajjaboo dha. Qabxiin danfina karboogziliik asiidota kan alkoolota lakkoofsa karboonii wal-qixa (hanga molakiyularawaa wal-qixa) qabanuun ni caala. Kuni s kan ta’u danda’e karboogzili k asi dotni wali isaani jiduutti hidhoo haydiroojini cimdii uumuun suka’ummaa cimaa ni uuma.
Fkn: – Formiik asiidiin hangi molakiyularawaan isaa 46 dha. Kan itaanooliis hangi molakiyularawaan isaa 46 yommuu ta’u qabxi n danfinaa formic asi dii 1000c yeroo ta’u kan Itaanolii 780c dha. Akkasuma hangi molakiyularawaa piroppanoyiik asiidii fi butaanoolii lachuu 74 dha. Qabxiin danfinaa isaanii duraa duubaan 1410c fi 1180c dha.
Gama birootiin karboogziliik asiidotnibishaanii wajjiin hidhoo haydiroojinii cimaa uumuun beekamu. Sababa kanaaf Asidotni karbogizilikii lakkoofsa karboonii gad-aanaa qaban haala salphaatti bishaan keessatti bulbulamu. Haa ta’u malee bulbulamummaan isaani akkuma lakkoofsi karbooni dabaluun hirr’acha deema.

4.5.3 Amaloota keemikaalaa Asiidota Karboogziliikii A/ Ashaboo uumuu Asiidota karboogziliikii
Asidotni karbogizilikii beezota cimaa, karboonetoota fi baaykaboonetoota waliin wal-nyaachuun ashaboo karboogzleetii fi bishaan uuma.

Fkn:-

O

H3C C OH

  • NaOH Ho’a

O

H3C C

ONa

  • H2O

Aseetiik asiidii
O

Sodiyeem asiteetii
O

2 H3C C OH

  • Na2CO3 Ho’a

2 H C C ONa + H O + CO

Aseetiik asiidii
O

3 2 2
Sodiyeem asiteetii
O

H3C C OH

  • NaHCO3 Ho’a

H3C C

ONa

  • H2O + CO2

Aseetiik asiidii
O

Sodiyeem asiteetii

O

C OH

  • NaOH Ho’a

C ONa

  • H2O

B/ Isteerii uumuu asidota karbogizilikii (Isteerifikeeshinii)
Bakka asiidii cimaan jirutti karboogziliik asiidotni alkoolii waliin wal-nyaachuun isteerii uumu. Adeemsi kuniis isteerifikeeshinii jedhama.
O H+ O

R C OH

  • R’-OH

R C OR’

  • H2O O

CH -CH -CH -COOH + CH3-CH2-OH HCl

CH3-CH2-CH2 C

O CH2-CH3

  • H2O

Fkn:-

3 2 2
O
C OH + CH3-OH

HCl

O
C OCH3 + H2O

C/ Jijjiirama gara amayiditti ta’u
Bakka ho’i jirutti karboogziliik asi dotni amooniyaa wali n walnyaachuun amayidoota uumu.
O O
Ho’a

R C OH +

NH3

R C NH2

  • H2O

O Amayidii O

Fkn:-CH3-CH2-CH2 C OH

  • NH3 Ho’a CH3-CH2-CH2 C

NH2 + H2O

D/ Jijjiirama gara asayil halayiditti ta’u
Karboogziliik asiidotni bakka tayonayil kiloorayidii (SOCl2), PCl5 ykn PCl3 jirutti walnyaatinsa geggeessuun asayil kiloorayidii uuma.

O

R C OH

SOCl2
ykn PCl5

O

R C Cl
Asayil kiloorayidii

Fkn:-

CH3COOH + SOCl2 CH3COCl + HCl + SO2 CH3CH2CH2COOH + PCl5 CH3CH2CH2COCl + HCl + POCl3

E/ Jijjiirama gara asiid anhaydiraayidii ta’u
Karboogzili k asi dotni lama bakka fosforees penta’oksaayidii (P2O5) jirutti bishaan keessaa goggoossuun asiid anhaydiraayidii uumu.

O

R C OH

O

  • HO C R

P2O5
Ho’a

O O

R C O C R
Asiid anhaydiraayidii

Fkn:-
H3C

O

C OH

O

  • HO C

CH3

P2O5
Ho’a

O

H3C C O

O

C CH3

Aseetiik anhaydiraayidii
Gaaffii: – Qophii karboogziliik asiidota beekamoo ta’an kitaboota wabii dubbisuun dareef dhiyeessi.

4.6 Isteerota
Isteeri n dhalamoota karboogzili k asi dii ta’e, gareen “OH” karboogzili k asi dii garee “OR” (alkooksi ) bakka bu’uun kan uumamu dha. Foormulaan waligalaa isteeri RCOOR’ ykn RCO2R’
O

R C OR’
Foormula waligalaa
Isteerotni baayinaan kompaawundota uumamaan argamani fi dhangala’oo fooli gaari qabani dha. Isteerotni hedduun fuduuraalee fi kompaawundota dhugaatii adda addaa keesstti foolii gaarii kennuun beekamu. Isteerota uumamaan argaman keessaa muuraasni gabatee armaan gaditti kennamaniiru.

Maqaa IUPAC Caasaa kompaawundicha Wantootni foolii uumaaman keessatti argamu
Mitayilbutanoyeetii CH3(CH2)2COOCH3 Anaanaasii
Ayisoopentayilasiteetii CH3(CH)CH3CH2CH2COOCH3 Muuzii
Okatayilitanoyeetii CH3COO(CH2)7CH3 Burtukaana

4.6.1 Moggasa maqaa IUPAC Isteerota
Maqaan isteerotaa jechoota lama of keessaa qaba inni jalqabaa maqaa alkoolii irraa kan fudhatamee fi inni lammataa maqaa karbogzilik asiidii irraa kan argamu dha.
O

R C O R’

kuta karboogzilii kuta alkoolii
 Moggaasa maqaa IUPAC isteeri keessatti jalqaba irrtti kutaan alkooli dhuma isaa “oli ” jedhu gara “yil” jijji ruun kanneen akka mitayil,itayil, butayil fi kkf fayyadamu.
 Itti aansuun kutaa karboogzili k asi dii dhuma isaa “asi dii” jedhu “oyeeti ” n bakka buusuun moggaasu.

Fkn:- H3CH2C

O

C OCH2CH3

Istariin kun itayil alkoolii fi piroopanoyiik asiidii irraa waan uumameef dura maqaa alkayil alkoolii irraa dhufee itayili waamuun kan asi dii irraa argametti “oyeeti ” dabaluun Itayil piroopanoyeetii jennaan.

Fkn:-

O

CH3CH2 C

O-C(CH3)3

Piroopanoyiik asiidii fi t-butayil alkoolii irraa waan uumameef maqaa guutuun isaa t- butayilpiroopanoyeetii ta’a.
O
Fkn:- CH CHCOCHCH O
3 3 COCH CH Cl

CH3

CH3 2 2

Ayisoopiropayil-2-mitayilpiropanoyeetii
O

2-kilorooitayilbeenzoyeetii

C
O-CH2-CH3

CH3
O
C CHCH3

O

Mitayilsaaykilooheksenkarboogzayileetii
4.6.2 Amaloota Fiizikaalaa Isteerota

Saaykiloopentayil-2-mitayilpiroopanoyeetii

Isteerotni kompaawundota poolarawoo dha. Sababa hidhoo haydirojinii oksijinitti hidhate hin qabneef molakiyulootni isaani hidhoo haydiroji ni cimaa ta’e wali n hin uuman. Sababa kanati f qabxiin danfinaa isteerota kan karbogiziliik asiidiitiif kan alkoolotatii gad dha. Qabxiin danfinaa isteerotaa kan aldihaayidotaa fi keetonota hangi isaanii walitti dhiyaatutti kan siqe dha.

Maqaa Caasaa Qd(0c) Qd(0c) Bulbulamumman
bishaan keessatti
Mitayil formeetii HCO2CH3 -99 31.5 Bayyee bulbulama
Itayil formeetii HCO2CH2CH3 -79 54 Ni bulbulama
Mitayil asiteetii CH3CO2CH3 -99 57 24.4
Itayil asiteetii CH3CO2CH2CH3 -82 77 7.39
Piropayil asiteetii CH3CO2CH2CH2CH3 -93 102 1.89
Butayil asiteetii CH3CO2CH2(CH2)2CH3 -74 125 1.0
Itayil piropanoyeetii CH3CH2CO2CH2CH3 -73 99 1.75

Isteerotni hanga molekiyularawaa salphaa qaban haala salphaan bishaan keessatti bulbulamu. Bulbulamummaan isaaniis akkuma hangi molakiyularawaa dabaluun hirr’acha deema.
4.6.3 Amaloota Keemikaalaa Isteerota
Walnyaatiinsi beekamoon istarootni geggessan bakka bu’i nsa niwukilotilikii jedhamuun beekama. Akkuma dhaalamoota karboogziliik asiidotaa kanneen biro istarootni niwukilofaayiloota walin salphatti walnyaatu.
A/ Haydiroolisisii
Isteerotni bakkaa bulbula asiidii cimaan ykn beezii cimaan jirutti bishaan ofitti dabaluchuun haydiroolisisii jedhama. Haydiroolisisiin isteerota bakka asiidii cimaa kanneen akka H2SO4 jirutti taasifamu karboogziliik asiidii fi alkoolii kenna.

O
R’ + H2O
R O

O
H+ C
R OH

  • R’-OH O O

Fkn:-

H+

  • CH OH

OCH3 + H2O

C OH

3
Mitanoolii

Mitayilbeenzoyeetii Beenzoyiik asiidii
Haydiroolisisiin isteroota bakka beezii cimaan jirutti taasifamu ashaboo karboogziliik asiidii fi alkoolii kenna. Haydiroolisisiin beezii cimaa kanneen akka NaOH ykn KOH waliin taasifamu sappoonifikeeshinii ykn saamuna uumuu jedhamuun beekama. Saamunaan haydiroolisisii cooma bineeldota ykn zaayita (isteerii) fi beezota irraa argama.
O

O

R C O

R’ + NaOH
O

R C ONa + R’-OH
O

Fkn:-

CH3(CH2)16C

CH3
O

  • NaOH

CH3(CH2)16C
Saamunaa

ONa

  • CH3OH

B/ Aminoolisisii: – Walnyaatiinsa istarii fi amoniyaa giddutti geggeffamun amayidoota uumu dha.

O
O
C + R’-OH

R’ + NH3
R O
O

R NH2
O

Fkn:- CH3CH2CH C
C/ Rideekfama isteerotaa

O CH3

  • NH3

CH3CH2CH C

O NH2

  • CH3OH

Isteerootni bakka litiyeem aluminiyem haydirayidiin (LiAlH4) jirutti gara alkoolii sadarkaa 1ffaa tti rideekfamu. Rideekfamni isteerotaa haala kana keessatti taasisaan alkoolii lama tokko kuata karboogziliik asiidii irraa inni biro immoo kutaa alkoolii irraa uumama.
O 1, LiAlH

Fkn:-

R C O R’
O

4
2, H+

R C O OH

  • R’-OH

O

CH3CH2CH2CH2C

O CH3

1, LiAlH4
2, H+

CH3CH2CH2CH2C OH

  • CH3OH

4.6.4 Qophii Isteerota
Malli beekaman isteerota oomishuuf oolu walnyaatiinsa karbo0gizilik asiidii fi alkoolii ti. Walnyaati nsicha bakka si’eessituun asi dii cimaa jirutti karboogzili k asi dii fi alkooli n taasisaan isteerifikeeshinii jedhamuun beekama.

O H+
R C OH + R’-OH

O
R C O R’ + H2O

Fkn:-

 O  

H+

C OH + CH3-OH

OCH3 + H2O

Gaaffii: – Qophii isteerota kanneen biroo kitaboota wabii dubbisuun barreessi.
4.7 Itarota
Itariin kompaawundii orgaanikii atoomii oksijinii karboonota lamatti hidhate argamu dha. Gareen Iterii formula waliigala R-O-R, ykn R-O-R’ qabu. Yoo R’ garee alkaayil ykn garee araayli ta’e. Gareen alkayili ykn araayili (R ykn R’) lammaan walfakkataa yoo ta’an itari semetiriikaa (itarii garee wal-fakkataa) yomuu jedhamu gareen lamman adda addaa yoo ta’e immoo itarii ansemetiriikalaa (itarii garee wal hin fakkatne) jedhama.

Fkn:- CH3CH2-O-CH2CH3 CH3CH2CH2-O-CH3
Itarii semetiriikaalaa Itarii ansemetiriikaalaa
O
R R Caasaan itarii caasaa bishaani waliin wal-fakkataa

Moggasa Maqaa IUPAC Itarota
Tooftaalee adda addaa lamaatti fayyadmuun maqaa IUPAC itari kennuun ni danda’ama. Itarootni sasalphoo ta’ani f gareewwan lamaan oksiji nitti hidhaman akkaata duraa duuba maqaa isaani adda basuun jecha iterii jedhu itti dabaluun moggaasu.

Fkn:- CH3CH2-O-CH2CH3

CH3OCH2CH3

CH3CH2CH2-O-CH3

Dayitayilitarii Itayilmitayilitarii

Mitayilpiropayilitarii

O O
CH3 ClCH2-O-CH3

saayikilooproopaayiifenaayiiliterii
CH3

Saaykiloopentaayilmitaayiliterii

Kiloroomitayilmitayilitarii

O C CH3

CH3

Tert-butayilfenayilitarii
Itaroonni walxaxoo ta’an ykn garee ma’i basi tokko ol qaban, seera IUPAC itararotan akka akooksii alkeenii, alkooksii alkiinii ykn alkooksii alkayiinii fayyadamuun moggaasu.

Gaffilee Shaakalaa

  1. Kanneen armaan gadii maqaa IUPC moggasi

CH3
A/ CH CCH OCH CH B/

CH3
CH2OCHCH3

C/ (CH3CH2CH2)O

3 2 2 3
CH3

OCH2CH2CH2CH3

D/ CH3OCH2CH(CH3)2

E/ (CH3)3COCH2CH2CH3 F/

  1. Caasaa kampaawundoota armaan gadii barreessi
    A/ Itayil ayisopiropayilitarii
    B/ 2-Itooksii-4, 5-daymitayildekeenii
    C/ 2-kiloroo-4-itooksii-2- mitayil-1-heksiinii

D/ Feenayilitarii

  1. Kompaawundotnii tetirahaydiroofuranii fi furanii garee itariitti ramadamu caasaa kopaawundota kana barreessi.
    4.7.1 Amaloota Fiizikaalaa Itaroota
    Itaroonni kompaawudota dhaalamoo bishaanii Kan Haayidiroojiniin isaa lamaan garee orgaanikii biroon bakka bu’ani dha. Caasaan gi’oometiri isaani Kan bishaani wali n walitti siiqa. Atoomiin oksijinii SP3 Kan diqaalaa’e dha. Itaroonni gree -OH waan hin qabanneef hidhoo haayidiroojinii hin uuman. Kanaafuu qabxii danfinaa gad-aanaa qabu. Atoomiin harkisa elektiroonii cimaa qabu oksijinii waan qabaniif daayipoolii uumu. Kanafuu qabxiin danfinaa isaanii Kan alkeenotaa xiqqoo caala. Itaroonni hidhoo walnyatinsatti saffisaa ta’ee π waan hin qabnneef akkasumas pirootonii salphatti gadhiisu sababn hin qabanneef walnyaatinsatti dhadhaboo dha. Garuu akka bulbulaa organikaatti gargaaru.
    Wal-bira qabiinsa qabxii danfina itarota, alkoolota fi alkeenota.

Caasaa Maqaa Hanga molakiyularawaa Qabxii danfina 0C
CH3OCH3 Mitayil itariii 46 -25
CH3CH2OH Itanoolii 46 +78
CH3CH2CH3 Pirooppeenii 44 -42

CH3CH2OCH2CH3 Dayitayil itarii 74 +35
CH3CH2CH2CH2OH 1-Butanoolii 74 +118
CH3CH2CH2CH2CH3 n-penteenii 72 +36

4.7.2 Amaloota Keemikaalaa Itaroota
Itarootni orgaani k keemistiri keessaatti ri’eejentoota adda addaa wali n walnyaatinsa geeggeessuuf si’awoo miti. Haa ta’u malee dayalkayil itarootni asiidota cimoo kanneen akka HI, HBr wali n ho’isuun wal-nyaatinsa cabu hidhoo karboonii fi oksijiinii uuma.
R-O-R + HI R-OH + R-I
Fkn:- CH3OCH2CH3 + HI CH3CH2OH + CH3I
4.7.3 Qophii Itarootaa A/ Alkoolii goggogsuu

Si’eessituun asi dii cimaa bakka jirutti alkoolotni gara alkiinitti goggogsuun akka danda’amu kanaan dura ilaal e jirra. Haa ta’u malee tempireechera of eeggannoon gargaaramuun alkoolota gara itaritti jijjiruun ni danda’ama. Goggogsuun alkooli gara itari goggogsu alkooli gara alkiini caala tempireechera gad-aanaa irratti raawwata.

2ROH H2SO4
1400C

ROR + H2O

Fkn:-
CH3CH2OH

H2SO4 1800C

CH2=CH2
Itiinii

H2SO4
1400C

CH3CH2OCH2CH3

dayitayiletarii
B/ Walnyaatiinsa sodiyem Alkooksaayidii fi alkayil halayidotaa
Sodiyem alkooksayidotni alkooli n sodiyemi wali n walnyaachisuun qophaa’u. Inni s alkayil halayidoota waliin salphatti walnyaachuun itaroota simeetrikii (R–O–R) ykn kanneen ansimeetrikii (R–O–R’) uumu.
ROH + Na RO-Na+
RO-Na+ CH3CH2Br CH3CH2OR +NaBr

Fkn:-

CH3-CH2-CH2-CH2-O-H + Na CH3-CH2-CH2-CH2-O-Na

CH3-CH2-CH2-CH2-O-Na + CH3-Br CH3-CH2-CH2-CH2-O-CH3 +

NaBr

CH3

CH3

C-ONa

  • CH3-Br

CH3

CH3
C-O-CH3

  • NaBr

CH3
4.8 Amaayinota

CH3

Amaayinotni kompaawundota orgaanikii (RNH2, R2NH fi R3N) ta’ani akka dhaalamoo amooniyaa, kan haayidiroojiniin amooniyaa gareewwan orgaanikii tokkoo fi tokkoo oliin bakka buufamani ti. Amaayinootni garee orgaanikii naytiroojinitti hidhate jiru irratti hunda’un amaayini sadarkaa 1ffaa garee alkayilii tokko kan qabu (RNH2), amaayinii sadarkaa 2ffaa garee alkayilii lama kan qabu (R2NH), fi amaayinii sadarkaa 3ffaa garee alkayilii sadi kan qabu (R3N) jedhamuun beekama.

  H   H C-H C

CH3
N

H3C-H2C

CH3
N

Fkn:-

H3C-H2C N 3 2

CH -CH -CH

H
Amaayinii 10

H Amaayinii 30
Amaayinii 20

4.8.1 Moggaa Maqaa IUPAC Amaayinii
Moggaasnii maqaa amaayinii sadarkaa 1ffaa (RNH2) alkaayilamiinii ykn alkeeniiamiinii haala jedhamuun yommuu ta’u, maqaa haadhoo isaas alkeeni wal fakkatu irraa maxxantuu dhuma isaa “–eenii” gara ‘-amiinii’ itti jijjiiruun moggaasu. Gareen amaayinii karboonii cancaala dheera qabu irrati kan hidhame fi hidhatni biro maatii irratti hidhame yoo jiraate lakkoofsaan agarsiifamu qaba.

Fkn:-

CH CHCH CH CH

NH2

CH3CH2NH2
Itaayilamiinii ykn Iteenamiinii

3 2 2 3
NH2

Saaykilooheksayilamiinii ykn

CH3 H2NCH2CH2CHNH2
1,3-butendayamiinii

1-mitaayilbutaayilamiinii ykn 2-peentanamiinii

Saaykiloohekseenamiinii

Moggaasnii maqaa amaayinii sadarkaa 2ffaa fi 3ffaa haala dursoo N- amaayinii itti hidhate jiruutti moggaafama. Gareen alkayilii tokkoon tokkoo atoomii N itti hidhame jiru akka maqaa N-alkayil jedhamuun moggaafama. Hadhoon isaa garee amaayinii isaa qabuu fi cacala karboonii dheera qabu filatachuun lakkoofsa kennu.

Fkn:-

CH3NHCH2CH3

N(CH3)2

N-Mitaayilitaayilamiinii
CH2CH3
N
CH3

N,N-Daaymitaayilsaaykilooheksaayilamiinii

N-itayil-N-mitayilsaaykiloopentayilamiinii

Gareen amaayini kompaawundii garee ma’i baasi biro qabu wali n ta’e, -NH2 akka amiinoo, – NHR akka N-alkayilamiinoo fi –NR2 akka N, N-dayalkayilaminoo itti moggaafamu

H3C

N CH3

Fkn:-

H2N-CH2CH2CH2COOH
4-amiinoobutaanoyiik asiidii

CH3CH2CH2CHCH2CH2-OH
3-(N, N-daymitayilamiinoo)-1-heksaanoolii

4.8.2 Amaloota Fiizikaalaa Amaayinoota
Amaayinootni sadarkaa 1ffaa fi 2ffaa wali isaani jidduuttis ta’e bishaani wajji n hidhoo haydiroojinii yommuu uuman amaayinootni sadarkaa 3ffaa garuu bishaanii wajjiin malee walii isaani jidduu hidhoo haydiroojini uumuu hin danda’an. Amaayinootni molakiyularawaa salphaa qaban sadarkaa 1ffaa , 2ffaa ta’e 3ffaan haala gaari n bishaan keessatti bulbulamu. Haa ta’u malee akkuma hangi molakiyularawaa isaani dabalaa deemeen bulbulamummaan isaani hirr’cha deema.
4.8.3 Amaloota Keemikaalaa Amaayinoota A/ Amala beezummaa amaayinii
Garee amaayinii keessatti elektirooniin hidhoo hin uumne (lone pair of electrons) atoomii naaytiroojinii irratti argamu amaayiniin amala nukiloofilikii fi amala beezummaa akka qabaatu taasise. Beezummaan alkayil amaayiniin sadarkaa 1ffaa amooniyaa ni caala.

Amaayinii akka nukiloofilikitti

R N + CH3-I
H
elektiroofayilii

H
R N CH3 + I-

H

Amaayinii akka beezitti

nukiloofayilii

H

R N + H-Cl
beezi H asiidii
B/ Ashaboo uumuu amaayinoota

R N H + Cl-

H

Amaayinootni kompaawundota beezawoo waan ta’ani f asi dota inorgaanikii wali n walnyaachuun ashaboo uumu.

Fkn:-

CH3CH2-NH2 + HCl CH3CH2-NH3Cl
Itayilamiinii Itayilamooniyem kiloorayidii

C/ Walnyaatinsa asiid- kiloorayidii waliin taasiisan (Asiileeshinii)
Amaayinootni sadarkaa 1ffaa asiid- kiloorayidii waliin walnyaachuun amaayidii hidhata N- qabu yommuu kennan walnyaatinsii asiid- kiloorayidii amaayinii sadarkaa 2ffaa waliin taasiisu immoo

amaayidii hidhata N, N- qabu kenna. Amaayinootni sadarkaa 3ffaa garuu asiid-kiloorayidii waliin walnyaachuun amaayidii kennuu hin danda’an.

Fkn:-

H3C

O
C Cl +

CH3NH2

O

H3C C

NHCH3

Aseetayil kiloorayidii

Mitayilamaayinii N-Mitayilaseetamayidii

H3C

O

C Cl

  • CH3NHCH3

O

H3C C

CH3
N

Aseetayil kiloorayidii

Daymitayilamiinii

CH3
N, N-Daymitayilaseetamayidii

Gaaffii: – Walnyaatinsa amaayinootni geggeessu danda’an kitaabota wabii dubbisuun barreessi.

4.8.4 Qophii Amaayinoota
A/ Walnyaatinsa alkayil halayidota fi amooniyaa

Makaan amaayinoota (10, 20 fi 30) amooniyaa alkoolii keessatti bulbulame alkayil halayidota wali n walnyaachisuun ni qopha’u.
Fkn:- NH3 + CH3I CH3NH2 + HI
CHNH2 + CH3I (CH3)2NH + HI
(CH3)2NH + CH3I (CH3)3N + HI
B/ Wal nyaatinsa alkoolii fi amooniyaa
Bakka aluminaa (Al2O3) tempirecheera 4000C ho’e keessaati hurka amooniyaa fi alkooli dabarsuun makaa amaayinoota (10, 20 fi 30) qopheessuun ni danda’ama.
Fkn:- NH3 + CH3OH CH3NH2 + H2O CHNH2 + CH3OH (CH3)2NH + H2O (CH3)2NH + CH3OH (CH3)3N + H2O

Gilgaala Boqonnaa

  1. Garee orgaanikii armaan gadiitiif formula waligalaa garee ma’i baasi isaani barreessi

A/ Alkoolii
B/ Aldihaayidii C/ Keetoonii

D/ Karboogziliik asiidii E/ Itarii
F/ Isteerii

G/ Asiid-kiloorayidii H/ Amaayidii

I/ Amaayinii

  1. Caasaan armaan gadii teetiraasayikiliiniin antibayootiksii dhukkuboota bakteeriyaan dhufaniif kennamu dha.Gareewwan ma’i baaftuu qorcha kana keessaa shanaan tarreessi.

HO CH3

N(CH3)2
OH

OH C O

OH O

OH O

NH2

  1. Caasaawwaan armaan gadii kennamaniif maqaa IUPAC isaanii moggaasi.

CH3CHCH2CH3 A/ CH3CH2CHCH2CH3

B/ C/

D/ E/
F/

CH3CHCH2CH3

G/ CH3CH2CH2CH=CHCHCH2CH3 H/

J/ K/

L/

O/ Q/
P/

  1. Caasaawwaan armaan gadii kennamaniif maqaa IUPAC isaanii moggaasi.

A/ B/ C/

F/
D/

I/
G/

K/
J/

L/ N/

  1. Maqaa IUPAC armaan gadii kennamaniif caasaa isaanii barreessi A/ 3-Itayil-2, 2-daymitayilhepteenii
    B/ 3, 4-Dayayisoopiropayil-2, 5-daymitayil-3-heksiinii C/ 2, 3, 3-Tiraayitayil-1, 4, 6-Oktaatiraa’iinii
    D/ 1-Mitayil-1, 3-saaykiloopentadaa’iinii E/ 2, 2-Daymitayil-2-pentayiini
    F/ 2-Mitayil-2-heksaanoolii G/ 3-Saaykilooheksiin-1-oolii
    H/ 2, 4, 6-Tiraaynaytiroofenoolii I/ 3-Mitayil-3-butiinaalii
    J/ 2, 2-Daymitayilsaaykiloohekseenkarbaaldihayidii K/ 4-Kiloroo-2-pentaanoonii
    L/ 2, 3-Daymitayilheksaanoyiik asiidii M/ O-Haydrooksiibeenzoyiik asiidii
    N/ 2, 2-Daymitayilpiropanoyil kiloorayidii O/ N-Mitayilbeenzamaayidii
    P/ Tert-butayilbutanoyeetii
  2. Walnyaatinsa armaan gadii xumurii
    A/ CH3-CH2-CH3 + Cl2 Ho’a
    Ifa
    HCl
    B/

CH3
C/ CH C=CHCH CH

HBr

3 2
CH2

D/

3

 HBr 

CH3
E/ CH3CHCH2CH=CH2

H2O H2SO4

F/ CH3CHBrCHBrCH3 2KOH/C2H5OH
O

C
G/
CH3

1, CH3-CH2MgBr

2, H3O+

H/ CH3-CH2-C-OH
CH3

CrO3

I/ CH3CH2COOH + CH3OH H2SO4

J/ Br2
FeBr3

O

K/ 1, LiAlH4
2, H2O

Boqonnaa Shan

Poliimeerota, Coomaa fi Zayita
Seensa
Boqonaa kana keessatti poliimeerotaa fi gosoota poliimeerota barana.

Poli meeri kan jedhu jecha Giri kii irra dhufe ta’ee poli jechuun baayyee yeroo ta’u meri jechuun immoo yuunitii jechuu dha.Poliimeerii jechuun molaakiyuloota hanga molakiyularaa guddaa qaban ta’ani yuunitoon xixiqoon(monomer) irra dedeebiin walitti hidhamuun uumamu.Monoomeri jecha Giri kii irraa dhufe ta’ee monoo jechuun tokkoo yeroo ta’u meri immoo yuunitii dha. Monoomerii yuunitoota xixiqoo walitti hidhamuun poliimeerii uumani dha.
Poli meerootni akkaataa argama isaani irratti hunda’uun bakka lammatti qoodamu. Isaanis poliimeeroota uumamaa fi poliimeroota namitolchee jedhamu. Poliimerootni uumama kanneen akka pirootinii, kaarboohayidireetii, gommaa uumamaa(natural rubber) ,jirbii fi kkf dha. Poliimerootini nam-tolcheemoo kanneen akka kirrii nam-tolchee(synthetic fibers),politaayilinii, gommaa nam-tolchee fi kkf dha. Akkasumas poliimerootni adeemsa uumamuu isaanii irratti hunda’uun bakka lammatti qoodamu. Isaanis poli meeri ida’amaa (addition polymer) fi poliimeerii cuunfamaa (condensation polymer) jedhamu.
Poliimeerii ida’amaa(addition polymer)
 Adeemsa monoomeriin wal-nyaachuun poliimeerii yeroo uumu atoomiin bahu hin jirredha.
 Monoomeroota hidhoo dhachaa fi isaa ol qaban keessaatti uumama.
 Poliimeerootni nam-tolchee baayyinaan adeemsa kanaan uumamu. Fkn:- polaayiitayileenii, polaayiveenaayilii fi kkf.
Poliimeerii cuunfamaa (condensation polymer)
 Monoomeriin wal-nyaachuun molakiyuulota xixiqoo kanneen akka bishaanii, karboondayoksaayidii fi kkf of keessaa baasuun poliimeerii uumamudha.
 Adeemsa kana keessatti hangi hir’atu ni jiraata
Fkn:- poliimeeroota uumamaa kanneen akka pirootinii, kaarboohayidireetii fi kkf dha.

Kaayoo

Xumura boqonnaa kanatti barattootni

• Adeemsa uumamuu poli meeri isaanis poli meeri ida’amaa fi poli meeri cuunfamaa ni ibsu.
• Poliimeerota uumamaa fi poliimeerota namitolchee fakeenyota isaanii ni tarreesuu.
• Geraagarumaa poliimeerota namitolchee fi poliimeerota uumamaa ni ibsu.
• Poli meerota namitolchee kanneen poli meerota ida’amaa fi poli meerota cuunfamaa ta’an fakeenya kennuun monoomeroota isaanii adda baasu.
• Amaloota fi faayidoota pilaastikii,kaarboohayidiretii fi pirootinii ni addeessu.

5.1 Poliimeerota uumamaa
Poliimeerotni uumamaa uumamaan piqilootaa fi bineensota keessatti kan argamanidha. Fakeenyaaf pirootinoota,kaarboohayidiretoota,gommaa uumamaa,jirbii fi kkf tanidha.

5.1.1. Pirootinoota
Jechi pirootini jedhu, jecha Giri kii ‘proteios’ irraa kan dhufe dha. Hi kni isaas faayida qabeessa jalqabaa (of first importance) jechuu dha. Kunis pirootiinonni molekiyuloota orgaanikii faayidaa adda addaa lubbu-qabeeyyi f kennani ta’uu agarsi sa. Pirooti nonni hundi poolimeroota ami noo asiidotaati. Amiinoo asiidonni immoo elementoota hayidiroojiinii, oksijiinii, kaarboonii fi naayitiroojiinii irraa ijaaramu. Kana jechuun pirootiinonni elementoota kanneen kan of keessaa qaban yommuu ta’u darbee darbee salfari fi foosforesi ni qabaatu. Pirooti nota uumamaan mul’atan keessatti ami noo asi dota gosa 20’tu jiru. Baay’inni pirooti notaa garuu murta’aa miti. Kunis sababiin isaa pirooti ni n tokko baay’ina,tarti baa fi gosa ami noo asi dii of keessaa qabuun kan biroo irraa waan adda ba’ee amala mataa isaa qabaatuufi dha. Pirootinootni adeemsa polayimarizesuu cuunfaamaan uumamu.monomerootni isaanis amiinoo asiidoota dha.

O
H3N
O

O

H3N HN

O
HN OH

R
Aminoo asiidii

Polaayi aminoo asiidii Pirootinii

R1 n

Rn + 2

Amiinoo asiidii
Ami noo asi donni foormulaaa wali galaa kan qaban ta’ee,foormulaa kana keessatti atoomii kaarboonii alfaa, garee kaarbooksaayilikii (-COOH), garee amiinoo (-NH2), atoomi hayidirooji ni fi garee ‘R’ tu (jijijjiiramaa) haammatama. Amiinoo asiidiin tokko kan biroo irraa garee R kanaan gargar baha.
Foormulaa waliigalaa amiinoo asiidii

Amaloota aminoo asidii

• Bu’uura caasaa pirootinii ti .
• Monomerii pirootinii ti .
• Biqiloota keessatti uumamaan argamu .
• Monomerootni bu’uurra pirootinaa ta’an α– amiinoo asiidii jedhamu.
• Ami noo asi donni hidhoo koovalenti ti n walitti hidhamuun pirooti ni → Hidhoon amiinoo asiidota gidduutti uumamu kun hidhoo peeptaayidii jedhama.
• Hidhoowwan peeptaayidii hedduun walitti hidhoo pooliipeeptaayidii
uumu.

polaayigilayisini
Hidhoo peeptaayidii
• Peptaayidotin amiinoo asiidota saddeeti(8) ol-qaban poliipeptaayidii jedhamu.
• Poliipeptaayidotni amiinoo asiidota 50 ol-qaban pirootinii uumu .
• Pirootiniin pooliipeptaayidii jedhamu.
Amiinoo asiidoota alfaa 20

maqaa

Formulaa
O

bakka bu’ee

maqaa
O

bakk bu’ee.

Gilaayisinii

H2C OH NH2

Gly G sayistenii

HS CH OH
NH2

Cys C

halaninii

H3C
H3C

O
CH OH NH2
O

Ala A

metiyoninii

H3C S

O
CH OH NH2
O

Met M

valinii

H3C

CH OH NH2

Val V

layisinii
H2N

CH OH NH2

Lys K

H3C O

O
NH CH OH

liwusinii

H3C

CH OH NH2

Leu L

argininii
H N N H

NH2

Arg R

H3C
iyisooliwusinii

CH3O CH OH
NH

Ile I

histidinii

O
CH OH NH
NH2

His H

2
O
tiropitalinii

O
CH OH

Phenaylanalinii

CH OH NH2

Phe F

NH2

O

Trp W

piroolinii O HOOC CH OH

N OH H

Pro P

asiidii asipartikii

NH2

Asp D

Serinii

HO O
H N OH Ser S

asidii gulatamikHi O

O
CH OH NH2

Glu E

tiyoroninii

OH
O
H2N OH

O

Thr T

Asiparaginii

O O
CH OH NH2NH
O

Asn N

tiyorosinii

Tyr Y

gulataminii

CH OH

Gln Q

H2N OH

H2N

NH2

Faayidaa pirootiinii

• Caasaalee qaamaa ijaaruuf: fkn- Keeraatinii, mayoosinii, kollaajinii
• Walnyaatinsa keemikaalaa meetaabolizimii si’eessuuf; fkn- Inzaayimii
• Qaama irraa balaa ittisuuf: fkn- Farra qaama alagaa
• Walqunnamtii seelotaaf: fkn- hormoonota
• Sochii qaamaatiif: fkn- pirootiinota maashaalee
• Sochii wantoonni membireenii seelii keessaan taasisan deeggara
• Oksijiinii qaama keessa geejjibuuf : fkn-Hemoogiloobinii

5.1.2 Kaarboohayidireetoota
Kaarboohayidireetoonni molekiyuloota orgaanikii elementoota kaarboonii,hayidiroojinii fi oksiji ni irraa uumaman ta’ani akka wali galaatti foormulaa wali galaa (CH2O)n qabu; ’n’ n baay’ina atoomi kaarbooni bakka bu’a. Kaarboohayidireetootni polaayimeroota uumamaa lubbu qabayii keessatti argaman keessaa isa gudda dha.

Kaarboohayidireetoonni baay’ina sukkaara of keessaa qaban irratti hundaa’uun bakka gurguddoo sadiitti qoodamu. Isaanis:
• Sukkaar-tokkee (monosaccharides)

• Sukkaar-lamee (disaccharides) fi
• Sukkaar-hedduu (polysaccharides) dha
a. Sukkaar-tokkee
Sukkaarota-tokkeen kaarboohayidiretii sukkaara (saccharide) tokko qofa qabani dha.Isaanis baay’ina atoomi kaarbooni ofkeessaa qaban irratti hundaa’uun akkaataa armaan gadiitti qoodamu.
• Tiriyoosii (3C) • Peentoosii (5C) • Heptoosii (7C)
• Teetiroosii (4C) • Heeksoosoo (6C)

Caasaa banamaa (Open chains) sukaarota heeksoosii sadan

Guluukoosiisn yommuu bishaan keessa jiru haala caasaa banamaa gulukoosii (0.02%), gulukoosii aalfaa (36%) fi gulukoosii beettaa (64%) gidduutti ikuyilibiremiin argama.Isaan boodaa lamaan caasaa qubeelaa (ring form) dha.

OH guubbaa yeroo oolu

b.S ukkarota- Lamee

Sukkaarota-lameen
yommuu sukkaarota
tokkeen, walnyaatan adeemsa polaayimeriizesuu cuunfamaan uumamu.
Poliimeerizesuun cuunfamaa adeemsa yeroo wantoonni walnyaatan bishaan keessaa bahuu dha. Hidhoon keemikaalaa

sukkaarota lammaan gidduutti uumamu hidhoo gilaayikoosidikii jedhama
Suukuroosiin monoomerii giluukosii fi monoomerii furuuktoosii adeemsa poliimeerizesuu cuunfamaan walitti hidhamuun uumama.
• Fakeenyota suukaarota lamee , Maaltoosii ,Sukuroosii fi Laaktoosii
C. Sukkaarota-hedduu
Sukaarota-hedduun walitti hidhama sukkaarota tokkee hedduu irraa uumamu.Qaama lubbu- qabeeyyi keesstti baay’inaan akka kuufama soorataatti (fkn Istaarchi fi Gilaayikoojini ) fi caasaalee qaamaatti (fkn Seelulosii) tajaajilu. Sukkaarota-hedduun baay’inaan beekaman: Fakkeenya: istaarchii,seluuloosii ,gilaayikooginii fi kkf dha.
Istaarchii
o Poolimerii gulukoosii alfaati
o Biqiloota keessatti bakka kuufama soorataa beekamaa dha
o Salphaatti gara gulukoosiitti caccabuun gubama soorataaf oola.
o Bifa lamaan argamuu danda’a; amaayiloosii fi amaayiloopeektinii dha

Amaayiloosiin polaayimaroota giluukoosii hidhoo α(1-4) kaarbooniin uumamu.

Amaayiloopeektinii polaayimeroota giluukoosii ta’ee hidhoo α(1-4) fi damee hidhoo α(1-6) Kaarbooniidhan uumama.
Gilaayikoojinii

• Akka biqilootaaf istaarchii jennu,bineeldotaaf gilaayikoojinii jenna
• Guluukoosii alfaa hedduu walitti hidhaman irraa uumama
• Baay’inaan tiruu fi maashaa keesstti kuufama
• Gara guluukoosiitti diigamuun isaa hormoonii insuuliiniitiin to’atama

• Poaayimooroota giluukoosii qaama bineeldotaa keessatti kuufamudha.

Seeluloosii
• Walnyaatinsa gulukoosii beettaa irraa uumama
• Caasaa qaamaa (fkn cichaa seelii biqilootaa) ijaaruuf gargaara
• Molekiyuloota orgaanikii lafarratti argaman keessaa isa ol’aanaa dha
• Orgaanizimoota akka baakteeriyaa fi fangasii keessatti madda soorataa ni ta’u

5.1.3 Gommaa uumamaa(natural rubber)
• Laafaa fi walqabataa ta’ee muka gommaa jedhamura irra argama.
• Yeroo yaa’u kan dheeratu ta’ee dandeeti bakka jalqabaatti deebi’uu qaba.
• Caasaan isaa ayisoopireenii ykn 2-metaayilii-1,3-butaadaayinii dha.

CH3
nCH2 C CH CH2

CH2

CH3
C CH* CH2 *

ayisoopireenii

n gommaa uumamaa

• Amala gommaa uumamaa saalpherii wali n ho’isuun fooyyessuun ni danda’ama.
• Adeemsi kun volkaanayizeshinii jedhama.

CH3

CH3 CH

-H2C-C CH

CH CH

3
CH

S 2 CH CH2 C CH CH2
S S
S

-H2C C CH

CH3

CH CH2 CH CH

CH3

CH2 C CH CH2
CH3

Gommaan volkanayizeshinii ta’e amaloota armaan gadii qaba.

• Cimaa fi kan waliihinqabanedha.
• Pilaastikumaan isaa ni dabala
• Bulbuloota keessatti hin bulbulamu.
• Salphaatti hin oksideeffamu.

5.2. Poliiimeerii namtolchee
Poliimeeroota uumaman hin argamne koompaawundoota orgaanikii irra oomishamanidha.

• Poliimeerootni namtolchee baayyinaan oomishamanii gabaa dhaaf dhiyaatu.
• Amalaa fi faayidaa olaanaa qabu.
• Pilaastikootni hundi polaayimeroota nam tolcheedha.
Poli meerootni namtolchee beekamon kanneen akka poli teeni ,fo’aa namtolchee(synthetic fibers),gommaa namtolchee fi kkf dha.

5.2.1. Fo’aa namtolchee(synthetic fibers)
Fo’aan namtolchee(synthetic fibers) warshaa keessatti kalaqa namaan kan oomishamudha. Amaloota fo’aa namtolchee(synthetic fibers)
• Baasi gadi bu’an argamu.
• Walitti hin shuntuura’an
• Hayidiroophoobikiidha.
• Maashinootaan miicamu.
Fkn naayileenii,pilaastikii hafata lafaa,jaaketa naayileenii fi kkf.

5.2.2 Poliitaayileenii(polyethylene):
Poli taayileeniin poli meerii adeemsa poli meerii ida’amaan monoomerii itaayileenii irraa uumamudha.

H
H H H

C C C C *
H H
H
n

itaayileenii

polaayiitaayileenii

Poliitaayileeniin
• Hurgaas fooliis hin qabu.
• Ulfaatina hinqabu
• Kanneen biro waliin yeroo ilaalamu gatii salphaadhan argama.

Fkn insuuleetera elektirikaa,qodaa dhiqanaa bishaanii,ujummoo polaayiitayileenii boorsaa polaayiitaayileenii fi kkf dha.

5.2.3 Gommaa namtolchee:
Gommaan kan uumamu adeemsa poliimeerizeshinii konjugeetii daayensii(conjugated dienes) bakka siyeestuun jirutii ykn kopolaayimerizeshinii konjugeetii daayinsii kompaawundoota oleefiinikii(olefinic) gara birii ni dha.
Fkn niyoopireenii (neoprene),gommaa staayireenii butaadayinii,gommaa butaayilii fi kkf dha. Niyoopireenii(neoprene) :
niyoopireeniin 2-kilooroo-1,3-butaadaayinii adeemsa poli meerizeshiinii ida’amaan uumama.

nH2C C CH

Cl

CH2 * CH2 C CH CH2 *
Cl

2-kilooroo-1,3-butaadaayinii

n
niyoopireenii

5.3 Coomaa fi Zayita
• Coomni kompaawundoota orgaanikii ta’ee garee warra annisaa guddaa qaban keessatti ramadama.
• Baayyinaan kan argamu tichuu orgaanikaa keessatti dha.
• Coomni teempireechera daree keessatti jajjaboodha
• Zayitiin teempireechera daree keessatti dhangala’oodha.
• Coomni biqiloota irra argaman dhangala’oo(zayita)dha.
• Coomni bineensota irraa argaman garuu jajjaboo(cooma)dha.
• Coomnii fi zayiiin beezii wajjin walnyaatinsa geggeessuun saamunaa laatu.
• Wal-nyaatinsii haayidiroolaaysisi tiraaygilaayiseerayidii bakka si’eesituun asi diin jeruttii gilaayiseerolii fi coomaa asiidii kenna.
• Coomaa fi zayinii annisaa keemikalaa lubbu qabeeyii keessatti kuufamudha.
• Adeemsi haayidiroolaayisiisii beezii wajjiin geggeeffaamu gilaayiseeroolii fi ashaboo cooma asiidii kenna.

• Coomaa fi zayitni tiraayigilaayiseerayidii dha.
• Caasaan isaa asiidii coomaa sadii fi gilaayiseroolii qabata.

Gilgaala boqonaa

  1. Jechoo armaan gadiif hiika kenni.
    A. Monoomerii B. Kopolaayimerii C. Poliimeerii uumamaa D. Poliimeerii namtolchee
  2. Kanneen armaan gadii poliimeerii uumamaa ykn poliimeerii namtolchee jechuun adda baasi.
    A. Gilaayikoojinii B. Insuulinii C. Seluuloosii d. DNA E.Pliivinaayilikiloorayidii
  3. Caasaa poliimeeroota armaan gadii kaasuun monoomeroota isaanii adda baasi.
    A.Pirootinii D.Seeluuloosii C.Istaarchii D.Gommaa uumamaa E.polaayiitaayileenii
  4. Adeemsa poli meerizetion ida’amaa fi cuunfamaa kantaan fakeenya isaanii kennii.
  5. Garaagarumaa coomaa fi zayitii adda baasi.

BOQONNAA- JAHA

Keemistirii  fi Nannoo

Seensa

Boqonnaa Shaan keessatti waa’ee Poli marootaa,Coomaa fi Zayitaa barattani jirtu akkasumaas polimaroota  uumamatiif  poliimaroota  nam  tolchee  adda  baafattaniittu   jennee   yaanna.Boqonnaa kana keessatti immoo qabiyyeewwan ijoo kan akka keemistirii naannoo , yaada rime naannoo, marsaa  bishaanii,  marsaa  oksijiinii,  marsaa  naayitiroojiinii,  faalama  biyyee,  ol-ka’insa   ho’a addunyaa, taatee  mana  magariisaa(green  house  effect),  qabeenya  uumamaa(  natural  resource)  fi anni saa kkf kan ilallu ta’a.

Kaayyoo Boqonnichaa

Dhuma boqonnaa kanatti leenjifamtootni.

  • Hiika Nannoo nii kennu
  • Marsaawwan niwutireentoota bebbekamoo nannoo keessatti geggeeffamanii nii ibsu.
  • Saboota gurgoddoo faalama bishaanii,qilleensaaf biyyee addaan nii baafatu.
  • Qabeenyaawwan  uumamaa   hin  haaromfamnef       kanneen  haromfamaan  adda  baasanii                                                                 nii beeku.
  • Sababoota gurguddoo ol ka’i nsa ho’a addunyaa ni ibsu hari roo taatee  mana  magariisaa waliin isaan qabaniis nii addeessu.
  • 6.1.  Yaada Rimee Naannoo

Nannoon keenya wantoota nutti marsanii jiraan kanneen nam tolchee fi  kan uumamaa  jiraan  hunda kan hammate dha.Qo’annoon waayee naannoo qo’annoo  wali galaa  dhimma hawwasummaa,qabeenyaa uumamaa  fi  namtolfee  ,adeemsota  baayoolojikalawaa,adeemsota fiizikaa fi keemikaala nannoo keessatti geggeeffamaan hunda kan hammatu dha.

Naannoon kuni s kan biqilootni,bineensotni fi lubbu dhabeeyyi n hundi  keessa  jiraataan  ta’ee naannoo uumama, naannoo hawaasummaa fi naannoo nam- tolchee of keessaatti haammata. Wantoonni kunis kan gargar hin baaneef tokko isa biroo irratti kan  hundaa’u  akkasumas  walitti bu’insa (interaction) kan gaggeessan dha.

Dameen Keemistiri waa’ee madda, sochi , walnyaatinsa keemikaalaa fi dhiibbaa walnyaatinsi keemikalaa naannoo  irratti  qabu  qo’atu  keemistirii  naannoo  jedhama.wantoonni  naannoo keessatti rgaman kanneeniis  atimoosfera  naannoo  lafaa  haguugee  jiru,  haayidiroosferii  kan galaana, Garba,  haroo fi lageen, Liitoosferii– dachee  gogduu fi lubbu qabeeyii  hunda  kan hammata.

Qaamni dachee biyyee,lafa(land),bishaanii fi atmoosfarii dachee aguugee jiru hunda of keessatti hammate kan orgaanizimootni lubbuu qaban hundi keessa jiraatan bayoo isfeerii jedhama.

  • 6.2.  Marsawwan uumamaa Nannoo Keessaa

Marsaawwan uumamaa nannoo keessatti geggeffamaan gurguddoon Marsaa Bishaanii,Marsaa Naytiroojiinii,Marsaa Oksijinii fi Marsaa Karbonii dha.

  • 6.2.1.             Marsaa Bishaanii:

Lubbu qabeeyyiin qaama isaanii keessatti bishaan baayinaan ni qabu.  Kanaafuu lubbu qabeeyyi keessatti bishaan iddoo guddaa qaba jechuudha. Haaluma kanaan baayinni bishaanii biqilootaa fi bineeldota keessaa 65% – 95% ta’a  jedhamee tilmaamama.Qabiyyeen  bshaanseelota  namaa keessaa dhibbantaa saddeettama(80%) ni ta’a.Bishaan wal nyaatinsa seeli keessatt geggeeffaman keessatti qooda ni fudhata.

Dachee keessatti harka afur keessa harki sadii bishaaniin haguugamee argama. Wantoonni marsaa bishaaniif barbaachisoo ta’an:

Hurka ,Coba ,Finiina bishaanii,Bishaan gara bakka kuufama isaatti deebi’uu dha.

Marsaan bishaani (hydirological cycle) kan uumamu annisa ho’aa aduu irraa madduun ta’un ni beekama.Bishaan wantoota adda addaa irraa annisaa aduutin hurkuudhaan qilleensatti makama.

Annisaan aduu irraa maddu

  • Bishaan Galaanaa
  • Bishaan Garbaa
  • Bishaan Haroo
  • Bishaan lagaa fi k.k.f keessa jiru hurka bishaaniitti jijjiira.

Karaa biraatiin qaama biqilootaa fi bineeldotaa  irraa  bishaan  karaa  adda  addaa  hurkuudhaan qilleensa naannootti makama. Hurki bishaanii rukkinni isaa kan qil eensaati gadi waan  ta’eef qilleensa naannoo  keessa  bakka  tempireecherri gad-aanaa  ta’etti  ol-baha.Hurki  bishaanii  kun wayita  lafa  irraa   ol-fagaachaa   deemu   qil eensa   diilalaa’a   wajjin   wal  qunnama.Hurki  bishaani qil eensa  dilalaa’a  wajjin  wal  make  gara  duumessatti  jijjirama.Suuta  suutaan  duumessi  uumame gara coba gurguddootti jijjirama. Cobni bishaanii kun yeroo walitti kuufamaa deemu ulfaatina argata.kana booda humna harkisa lafaati n gara lafaatti harkifamuun bokkaa ta’ee  rooba.  Roobni roobu kun garba, galaana,  haroo  fi lageenitti dabalama.Bineeldoti  fi biqilootni  rooba  roobu  kanatti  ni gargaaramu.Karaa  biraatiin  haala  adda  addaatiin  bishaan  qaama  biqilootaatii  fi  bineeldotaa keessa bahun qilleensa naannootti makama.Haaluma wal fakkaatuun ademsi ho’a aduu irraa madduun bishaan gara hurkaatti jijjiramuun itti fufa.

Walumaa galatti bishaan ho’a aduuti n hurkuun gara qil eensa  naannootti  makama.  Sana  booda haala adda addaa keessa darbuun duumessatti jijjiramuun  dacheef  rooba.Kan  roobee  kuniis deebi’ee hurka. Adeemsi akkasii kun marsaa bishaanii jedhama.

  • 6.2.2.             Marsaa Oksijinii

Marsaan oksiji nii wantoota gurguddoo lama irratti hunda’a. Isaanis

  1. Gubiinsa Soorataa fi
  2. Qophii Soorata biqiloota magariisaan adeemsifamu irratti.

Adeemsa gubachuu soorataa keessatti lubbu qabeeyyiin oksijiinii offitti  fudhachuun  CO2 ,  H2O  fi ATP kennu.Adeemsi kun rispaayireeshiinii jedhama.

Adeemsa footoosenteensii keessatti biqilootni magariisi karboondaayi oksaayidii fi bishaan offitti fudhachuun gilukoosii fi oksijiinii kennu.

  • 6.2.3.             Marsaa Naytiroojiinii

Baakteriyotni marsa kompaawundootaa fi elementoota uumamaan jiranu keessatti ga’e ol-aanaa qabu.Hirmaannaan bakteriyaa kunis jireenya lubbu qabeeyyiidhaaf haala mijeessa.

Marsaan Naayitiroojiinii tartiiba armaan gadii qaba.

  1. Naayitiroojiinii   fikseessuu(Natrogen   fixation):-   Naayitiroojiinii    fikiseessuu   jecchuun naayitiroojiinii atimoosferii keessa jiru gara kompaawundii  amooniyaa jedhamutti jijjiruudha.Dandeetti kana kan qabanu baakteeriyaa qofa.

Adeemsa naayitiroojiinii fiikseessuu haala adda addaatiin adda addatiin raawwachuu danda’a.Isaanis:

  1. Karaa baakteeriyoota utubduutiin(Mutualism bacteria )
  1. Karaa baakteeriyota of-danda’otiin(free living bacteria)
  1. Bakaakkaadhaan(lightening):- Taatee kanaan naayitireetiitu uumama.
  1. Indaastirii keessatti adeemsa haaberii keessatti
  • Diinaayitirifikeeshiinii:-           Adeemsa      kompaawundii          Naayitiroojiinii           gara                                       molukiyuulii naaytiroojiinii atimoosferaatti(N2) jijjiruu jechuudha.
  • 6.2.4.             Marsaa Karbonii

Karbooniin bifa kompaawundoota orgaanikiitiin qaama lubbu-qabeeyyi keessaa fi du’aa wantoota orgaanikii keessatti argama.Kompaawundiin karbooniitishuu lubbu-qabeeyyii keessa jiru haftee boba’atti jijjirama.Hafteen boba’aa kun akka boba’a, zayita, gaazii uumamaa of-keessatti qabata.karbooniin kompaawundoota inorgaanikii kan akka dhgaa hoofii, sheelii orgaanizimootaa keessatti lee ni argama.Krbooni n lubbu qabeeyyi f barbaachisaa ta’e  adda  addaatti  kuufamee argama.

Text Box: Gaffii:-Caasaa marsaa karbonii umama  keessaa  kan  agarsiisu  fakkenyoota  kanneen  armaan olitti ibsaman irratti hundaa’uun kaasiti dareekeeti f gabaasi.
  • Faalama Naannoo

Dagaaginni  indastrii  fi  magaalotaa  waliin  walqabatee   yeroo   ammaa   keemiikaalonni   naannoo hubuu danda’an hedduutu gara naannootti gaddhi famaa jiru. Keemi kaalonni kun gara naanoo

yeoo seenanni qabiyyee uumamaa naanoo sanaa  jijjiiruun  lubbu  qabeeyyii  fi  jireenyaa  fi  fayyaa dhala namaaf kan hin mijoofne taasisu.

Dhi bbaan dhal i namaa dachee kana irran ga’u hedduu fi  gad-fagoodha.   Wantoonni  bu’aa gochaalee jiruu fi jireenya dhala namaa tahanii hamoo fi yeroo dheeraaf  naannoo  keessa  turuu danda’an hedduutu naannoo jireenyaa dhala  namaa  fi  lubbu  qabeeyykeess  tamsaa’anfi  kuufamani argamu.Issan kan keessaa bay’ee hamoo  kan  ta’an sibiilota ulfaatoo fi kompaawundoota organokiloriinii. Wantoonni kun turtoru/bososuu meeshaalee ittisuuf dirrawwan dibata(paint),orgaanikii tiinii  dibamanii  fi  aguugamanii  jiran  keessatti  kkufamanii  argamu. Fakkeenyaaf kan akka bidiruu, garaa  jalaa  fi  cina  daandii  xiyyaarri  irraa  ka’uu  fi  irra  qubatuu, garaa jalaa fi cina daandii konkolaataa, laandifiilii, fi kkf.

Haalota baay’ee  keessatti, baqqanni biyyee irra keessaa midhaan biqilchuuf tajaajilu xurawaa warshaalee, xaa’oo foosfeetii, bobba’a namaa fi kkf falamanii ni argamu.

  • 6.3.1.             Faalama Qilleensaa

Qilleensi qulqulluun jireenya namaa fi lubbu  qabeeyyii  maraaf  baay’ee  barbaachisaa  fi  muteessaa dha. Haa ta’u malee wantoonni hubatii fidanii fi qilleensa qulqulluu faalan warshaalee fi gubiinsa boba’aa adda addaan gara naannootti  gad-  lakkifamuun  qileensi  naannoo  akka  faalamu  godhu. Haalli kun faalama qilleensaa jedhama. Faalamni qilleensaa uumamuu kan  danda’u  yoo  hammi kuufamni wantootaa baay’ee  ga’aa  ta’ee  atimoosfariin  akka  summaa’u  godhudha.  Faalamni qilleensaa lubbu qabeeyyii naannoo keessa jiraatan irratti hubaatii adda addaa irraan ga’uu danda’a. Fakkeenyaaf keemikaalonni gaazii ta’an tokko tokko atimoosfariitti yoo gad- lakkifaman qilleensa faaluun namoota, biqiloota , bineeldota , gamoowwan , biyyee fi bishaan  irratti miidhaa  fidu.  Nama irratti , dhukkuba sombaa , dhukkuba sirna hargansuu ,  dhukkuba  sammuu  fi  narvii  illee  fiduu danda’a.

Wantoota  faalama  qilleensaa fidan

Faaltonni qilleensaa: gaazii, dhangala’oo yookaan jajjaboo ta’uu danda’u. Waatoonni faalama qileensaa fidan :-

  1. Aara warshaalee adda addaa keessaa bahanii dhuma irratti qilleensatti gad- lakkifaman
  2. Ilbiisota dhukkuba dabarsan ajjeessuuf jecha farra ilbiisota adda addaa biifaman.
  • Dhukkee bubbeedhaan lafa irraa olka’u qilleensatti makamuun qilleensa naannoo faalu.
  • Gaazota  summaa’oo  ta’an  kanneen  akka  salfardaayoksaayidii  fi  oksaayidoota  naayitirojiinii ( NOx ), CO2, fi CO yammuu cileen gubatuu fi gaaziin  gubatu  uumamuun  qilleensatti  makaman.
  • Kompaawondoota liidii (Pb) konkolaataa keessaa bahan qilleensa naannootti makamuun. Namni qilleensa naannoo  kompaawondii liidiin  faalame  harganu  rakkina fayyaa  gara  garaatiif saaxila baha.
  • Gaasota  CO2  fi  CO,  kilooroofilooroo  kaarboonii  (CFC)  gara  qilleensaatti   makamuun   dhi bbaa adda addaa nama irraan ga’uu danda’a. Faalamni qil eensaa madaal i sirakkoo naannoo murtaawaa tokko irratti taatee mul’atu fiduu ni danda’a.

Taateewwan faalama qilleensaa keessaa tokko tokko akka armaan gadiitti ibsamaniiru.

  1. Gaazonni kanneen akka salfardaayoksaayidii fi oksaayidoonni naayitirojiinii (NOx) bokkaa asiidawaa qilleensa keessatti uumuudhaan biqiloonnii fi bineeldonni adda addaa akka hubaman taasisu.
  2. Lubbu qabeeyyiin adda addaa bishaan keessa jiraatan akka du’an godha.
  3. Kaarboondaayoksaayidiin   baayinaan   qilleensa   keessatti   kuufamuun   tempireechariin qilleensa naannoo addunyaa akka dabalu godha.
  4. Gaaziin akka kaarboonmonooksaayidii fi suudonni dhukkee qilleensa waliin gara keessa qaamaatti si’a fudhataman dhukkuboota sirna hargansuu namatti fiduu ni danda’a

Maloota ittisa faalama qilleensaa

  • Maloonni ittisa faalama qilleensaa maal fa’a ta’uu danda’u ? Faalama qilleensaa karaa adda addaa ittiisuun ni danda’ama . Isaanis :
  • Xuraawaa  fi  gaazota  adda  addaa  warshaalee  keessaa  bahan  calaluu  fi gingilchuun bifa badii qaqqabsiisuu hin dandeenyetti jijjiiruu .
  • Ilbiisotaa   fi   aramaa  balleessuuf  keemikaalota  farra   ilbiisotaa fi  farra      aramaa fayyadamuu irra malleen to’annaa baayolojikaalawaa ta’an gargaaramuu
  • Gaazota   konkolaataa  fi  motora  adda  addaa  keessaa  bahan  to’achuu  fi xiqqeessuun       faalama qilleensaa ittisuu fi hirisuun ni danda’ama .
  • 6.3.2.             Faalama Bishaanii

Faalama bishaani jechuun “jijjirama bayolojikaalawaa, keemiikaalawaa fi fiizikaalaawaa kamiyyuu qulqullina bishaan irratti raawwatuuf miidhaa hamaa lubbu qabeyyii irran gahu ykn bishaan fayidaa barbaadameef akka hin oolle taasisuu dha”.

Qaamonni bishaan garaa garaa faalootaaf karaa addaa addaa kana saaxilamaanii dha.  Faaltota  bishaani summaa’oo i rran kan ka’e bashanannaaf il ee  i ttifayyadamuun  rakkisaa  ta’ee  jira. Faalamni bishaanii akkataa garaa garaan qoodamuu ni danda’u:

  1. Madda isaanii irratti hundaa’uun: Faalama bishaanii madda beekamaa:

Faaltonni   bishaanii   yeroo      kallattiidhan    daandii    bishaaniitti    qajeelfaman   kan   uumamu.          Fkn:- Ujummuu warshaa irraa bishaan xurawaa summawaa ta’e gara laggeeniitti kal attin dhangalaasu. Faalama bishaanii madda hin beekamnee:

Faaltonni yeroo lolaadhaan bakka garaa garaati haramuudhaan gara laggeeni tti gadii yaa’an kan uumamuudha. Fkn:-lolaan yeroo oyiruu irraa xaa’oo keemi kaalotaa fi pestisaayidoota gara   lagaatti gad yaasu.

  1. Akaakuu faaltotaa irratti hundaa’uun:

Faalama bayolojikaalaa:-kanneen akka bakteeriyaa ,vaayirasii ,fangasii fi raammoo kkf

Faalama       keemiikaalota:-sibiilota       olfaatoo,       niwutirentootaa,                             peestisaayidootaa       fi xuraawoo                                             dabalatee

Faalama     fiizikaalaa     :-        kanneen          akka      biyyoo,        ho’aa     fi       meeshaalee          haftee raadiyoo’aktiivtii                                          ta’ani

Faalama bayolojikaalawaa

Faaltonni baayoloojikaalaa kan akkaa bakteeriyaa, vaayirasi ,  raammoo  fi  pirootoozo’aa  ni haammata. Waantoonni dhukkuba  namatti  fiduu  danda’an  kun  gara  naannoo  fi  bishaanii  kan seenan balfaa namaa fi beeyiladootaa seera malee qabuu fi gatuu irraan kan ka’eedha. Faaltonni dhukkuboota gosa hedduutiif nama saaxilu.

Faalama keemikaalawaa

Waggoota  dheeraatiif,   keemiikaalonnii   hedduun   garaa   bishaan   keenyyatti   jal’ifamuudhaan bishaan keenya  faalaa  jiru.  Faalamni  bishaanii  keemikaalaa  sababoota  gadiitiif  uumamuu   ni danda’u

  1. Maal nadhibdeen keemiikaalotaa gara bishaanitti gatuu.
  2. Yeroo hujummowwani fi meeshaan kuusaan keemi kaalotaa urachuudhaan/tarsa’uun keemiikaalota kana gara bishaan boollaa, fi laggeeniitti dhimmisan;
  3. Sababa bala tasaa  warhaalee  irra  gahuun  keemiikaalonni  akka  malee  gara  daandii bishaniitti naqaman;
  4. Yeroo faaltonni qileensa kessa jiran bokkaan gadi dhiqaman.
  5. Keemiikaalonni biyyee faalamaa  keessaa  yeroo  bishaniin bulbulamanii gara qamota bishaniitii coccophan.

Faalama keemi kaalaa kan baakka afurittii qooduun ibsuun ni dandaa’ama:

  1. Siibiilota ulfaatoo: Yeroo bishaan sibiilota ulfaatoo summa’oo ta’ani n faalamu kan uumamuudha Faalama keemiilaalaa bishaani beekamaa ta’e bakka kan  bu’ani dha.  Kanneen gaditti  tarreefaman  sibilota  ulfaatoo  beekamoo  bishaan keessatti  argamaniidha:  Merkurii (Hg), Liidii (Pb), kadimiyemii(Cd), Arsenikii (As).
  2. Nutirentii biqilootaa:  raamaddii  faalatota keemiikaalawaa  bishaanii  lammaffaadha. Nutirentoonni biqilootaa beekamoon lameen naayitirojinii (N) fi foosfaras (P) dha. Maddi nutirentoota kanaa, balfaa beyiladootaa,  lolaa  oyiruu  irraa  loala’u,  fi  dhangalwaa  bobba’a namaati. Nutirentoonni kun yoo baay’inaan qaama bishaanii seenan lubbu qabeeyyii bishaan keessaa mi dhuu danda’u.
  3. Zayita:  Faalama  keemikalawaa  biro  yeroo  hujummowwanii  fi  meeshaan  kuusaan keemiikaalotaa lafa jala uwwaalamanii jiran urachuudhaan keemiikaalota kana gara qaamota bishaaniitti  dhimmisan   kan   uumamuudha.   Waggaatti,   gocha   dhala   namaatiin   tilmaamaan zayita meetirik toonii miliyoona sadii hanga jahaatti qaama bishaanotaa gurguddaa kan  akka garbaatti gad-dhangalaafamu.  Gochaan  kun  naannoo  fi  lubbu  qabeeyyii  hedduu  bishaan keessaa jiraatan irraan balaa geessisaa jira.
  4. Xurawaa raadiyo’aktivii (radioactive waste): Gosti faaltota bishaanii keemiikaalawaa biro xurawaa raadiyo’akti vi titi. Fkn:- ayisootoppota kanneen akka ayoodinii, raadonii,

yuraniyeemii,  siziyeemii  fi  tooriyeemii.  Keemiikaalonni  kun  gara  sirnakkoo   bishaanawoo (aquatic ecosystems) kan gad-dhiifaman bakka maddaa huumna nukilaaraa, bakka oomisha yuraaniyeemii fi uumamaan.

Faalama fiizikalawaa

  1. Seedimentii: Faalamni bishaani fizikaalawaa bay’ee barbaachisaan caccabaa meeshaalee inorgaanikii fi orgaanikii jajjaboo bishaan keessatti hin bulbulamne irraan dhufuudha. Maddeen seedimentii  kanneen  akka  dhiqama  biyyee,  cirama  bosonaa  qonnaa  fi   pirojektii hayidiroo’elektirikii kkf dha. Seedimenti n  haroowwan,  kuufamoota  bishaanfi  naannoo  bishaanii biro cuqqaaluu fi adeemsa footoosintesisin itti  geggeeffamu  jeequun fi  weebii  nyaataa bishaan keessaa jeeqa. Seedimentiin dabaltaa peestisaayidootaa , baakteriyaa fi wantoota miidhaa fiduu danda’an biroollee gara qaamota bishaaniitti dabaluun faalama dabalataa fiduu ni danda’a.
  • Ho’a:  Faalamni  ho’aa  hamma   oksi jini   bishaan   keessatti   bulbulamee   jiruu hir’isuudhaan                       lubbu qabeeyyii bishaan keessa jiraatan rakkoo biroof saaxila.
  • Faalama Biyyee

Biyyeen xurawaa/faaltota hedduu  haala  addaa  addaatiin  ofitti  fudhata.  Fakkeenyaaf  irra  jireessi salfar daayoksaayidii gubiinsa boba’aa irraa gad-dhi famuu xumura irratti salfeeti biyyee ta’uun dhaabbata.  Oksaayidoonni   naayitiroojinii   atimoosfiiraa    gara    naayitireetiitti    jijjiiramuudhaan  biyyee irra tuulamu. Biyyeen NO fi NO2, ofitti qabachuun biyyee keessatti gara naayitireetiitti oksideeffamu.  Kaarboon  monoksaayidiin  gara  CO2  fi  iiti  aansuun  gara  bayoomasiitti  baakteeriyaa fi fangasii biyyee keessatiin jijjiirama. Ruqooleen  liidii(Pb) aara  konkolaataa  fi  naannoo  liidiin qotamee qulqulleeffamutti maddan sadarkaa olaanaan biyyee  naannoo  sanaa  keessatti  argamu. Biyyeen xurawaa balaa fiduu danda’an hedduu li cheeti laandifi li , boolla kuusaa  bobba’aa  fi maddoota biro irraa dhufan kan ofitti fudhatuudha. Yeroo  tokko tokko akka mala gatiinsa fi diigami nsaa  xurawaa  orgaanikii  hamoo  ta’an  biyyee  irra  afu.   Meeshaaleen   diigamuu   danda’an kun adeemsa maayikiroobiyaali n biyyee keessatti diigamu. Si weeji fi xaa’oon si coo si weejiin guutamee biyyee irratti fayyadamuun ni mul’ata. Naannoo warshaalee fi daldalaan dagaaganitti kopaawundoonni orgaanikii hurka’aa (Volatile organic compounds (VOC)) ta’an  kan  akka “benzene”, “toluene”, “xylenes”, “dichloromethane”, “trichloroethane”, and “trichloroethylene”,

biyyee naannoo sanaa faluu ni danda’u; keessumaa biyyoota seerri cimaan isaan to’atu hin jirreetti. Maddii faaltota kanaa baa’ee beekamaa ta’e tokko dhimmuu taankii kusaa keemi kaalotaa lafa jala owwaalamee  jiruut.  Laandifiilota seeronnii fi danbileen yeroo ammaa jiran hojii irra hin  ijaaraman fi bubultoonni(solvents) seera malee gatamaniis madda “VOC” biyyeetti.

Qonnaan  ammayyaa  irratti  peestiisayidoonni(insektisaayidii,  erbisaayidii,fangisaayidii,   fi   kkf) bal’inaan fayyadamuun ni mul’ata. Peesti sayidoonni  kun  kan  akka  bokkaa,  qil eensaan   fi  laggeeniin dhiqamanii haraamuun  garaa  qammota  bishaanii  garaa  garaatti   gad-nammu   bishaan kana faaluu danda’u. Keemi kaalonni kunis lubbu qabeeyyi bishaan keessa jiraatan irraan mi dhaa qaqqabsi suu ni danda’u. Peesti sayidoonni ilbiisota garaa garaa  bal eessuuf  fayyadamnu  keessaa 90%  dhimma  akeekameef  hin  oolu  jedhamee  tilmaamama.  Peestisaayidoonni hafteen   isaanii biyyee keessa yeroo dheeraaf  turuu  danda’anfi  dhi bbaa  fi  summaa’umma  yeroo  dheeraa naannoo irraan gahuu danda’an adda bahan biyyota garaa garaatin to’annaa adda godhamaa jira. Peestisaayidoota  kun  kannen   gadii   hammatu:   DDTs,   “Chlordanes”,   “Dieldrin”,   “Endrin”, “Aldrin”, HCB’s, “Heptachlor” fi “epoxide”, fi “Endosulfan”,

  • 6.4.  Ol ka’iinsa Ho’a addunyaa

Gaffii Marii:-Dhibbaa olka’i nsi ho’a addunyaa baroota kana keessa biyya keenya kessatti fi akka addunyatti geessisaa jiru tarreessuun erga irratti mar’attaniin booda dareef dhiyeessa.

Kaarboondaayoksaayidiin  atimoosfarii  keessa  baay’ee  xiqqeenyaan  kan  argamuu  fi   lubbu qabeeyyi irratti balaa kan hin geessifne dha. Haa ta’u  malee,  yeroo  ammaa  kana  akka  malee  babal’ina warshaalee irraa kan ka’e boba’aan gubatee warshaalee keessaa bahu , cileenii fi gaasiin uumamaa yeroo gubatan hammi CO2 uumamee atimoosfariitti makamu dabalaa jira. Kana malees

, ciramee baduun bosonaa gaasiin kun atimoosfarii keessatti akka baay’atu godha.

Hammi kaarboondaayoksaayidii atimoosfarii keessaa yeroo dhaa yerootti  dabalaa  deemuun  kun taatee mana magariisaa ( green house effect ) fida. kaarboondaayoksaayidiin atimoosfarii keessatti dabalaa dhufe kun xiyyoonni ifa Aduu anniisaa guddaa qaban lafa erga ga’anii booda akka ol balaqqeessa’anii atimoosfarii olii keessatti hin xuuxamnee fi naannoo lafaatti akka hafan gochuun qilleensi naannoo akka ho’u godhu.

Ho’insi qilleensaa kun yeroo babalachaa deemu , ho’insi qilleensa naannoo addunyaa akka  dabalu godha. Haalli akkasii kun ho’insa addunyaa (global warming ) jedhama.

Dhiibbaa haphinni baqqaana ozoonii qilleensa addunyaa irratti fidu maal ?

Baqqaanni ozoonii naannoo kuufama molekiyulii ozoonii ( O3 )ol fageenya kiiloomeetira 11  –  50 dachee irraa istiraatoosfarii keessatti argamu dha . Baqqaanni  ozoonii  uumamaan  dachee  haguugee kan argamu yoo ta’u innis xiyoota ifa Aduu anniisaa cimaa  qaban  lubbu  qabeeyyii  irratti  hubaatii  ga’uu kan danda’an atimoosfarii istitaatoosfarii keessatti xuuxuun kan hambisu dha.

Ozooniin kutaa atimoosfarii istiraatoosfarii keessatti gocha (action) ifni  aduu  molekiyulii  oksijiinii  irratti raawwatuun kan uumamuu dha. Ozooniin haguuggii atimosfarii dachee  ta’uun lubbu qabeeyyii balaa xiyyoota ifa  Aduun  dhufan  irraa  kan ittisu  kun  sababa  faalama  qilleensaan  urachuu fi hir’achuu danda’a. Kunis kan ta’uu danda’u karaa lamaan :

1. Karaa uumamaa :- Kun raawwi ifni aduu molekiyuli ozooni irratti raawwatuun kan  ta’u dha.                                      O3 + UV ↔O2 + O

Yookaan walitti bu’insa ozoonii fi molekiyuloota oksijiinii biroo atimoosfarii keessa jiran wajin godhamuun ta’a . O3 + O à 2O2

2. Keemikaalota nam – tolcheen : keemikaalonni namaan oomishamanii gara qilleensaatti makamuun baqqaana ozoonii hirisuun kan beekamu

Kilooroofiloorookaarboonii ( CFC ) dha. CFCn keemikaala amooniyaa summaawaa ta’e bakka buusuuf kan oomishamee fi akka qorrisisaatti kan gargaaru dha. CFCn garee keemikaalotaa ta’ee kaarboon teetiraa kilooraayidii fi kilooroofoormii kan of keessatti qabate dha . CFCn kun suuta suutaan dirree dachee irraa gara  istiraatoosfariitti  ol  bahuun  xiyyoota  ifa  Aduun  caccabee  ( diigamee ) kilooriinii gad lakkisa . Kilooriiniin kun ammoo dabaree isaa molekiyulii ozoonii ( O 3

)waliin wal- nyaatinsa keemikaalawaa gaggeessuun ozoonii gara molekiyulii  oksijiiniitti  jijjiiruun baqqaana ozoonii hir’isa. Adeemsi kun hir’achuu (haphachuu) ozoonii ( ozone layer  depletion ) jedhama  .CClF   + UV        à           CCl + Cl

Cl +  O3         à ClO + O2 ClO + O à Cl + O2

  • 6.5.  Taatee Mana Magariisaa ( Green house effect)

Tempireecharri naannoo lafaa qabattoota afur irratti hundaa’a.Isaanis:

  1. Hamma xiyya aduu lafti ofitti fudhattu.
  2. Hamma xiyya aduu lafa irraa balaqqeessa’u.
  3. Hamma ho’aa atimoosferiin of-keessatti qabachuu danda’u
  4. Hurka fi qabbanaa’uu bishaanii irratti.

Maddi anniisaa lafaa aduu  dha.Anniisaan  aduu  atimoosfeer  qaqqabu  keessa  %50  kan  xuuxamu ykn balaqqeessa’u  qil eensa naannoo,O3 fiO2 “Uv” aduu irra maddu xuuxuun balaqqeessa’u.Xiyyootni lafa  qaqqaban  madaana ifa  mul’atuu fi  “IR”irrati.Lafti  xiyya  kana xuuxuun galaanaa fi naannoo ishee  ho’ifti.Akka  giddu  galeessatti  tempireechara  lafaa  150C  yeroo ta’u kan hawaa naannoo ishee immoo  -270C  dha.  Sababa  kanaaf  naannoo  ishee  ho’isuuf  ho’a  laatti. Osoo adeemsi lafa kana irratti raawwatu kan  qofa  ta’ee  maaltu  ta’a  ture  jettee  yaaddaa? Saffisi lafti itti ho’a laattu dachaan saffisa  isheen  itti  ofitti  fudhattu  dha.  Osoo  adeemsi  raawwatu kana qofaa ta’ee lafti baay’ee qabbanooftuu ykn qorrituu kan  jireenyaaf  hin  mijoofne  taati  ture. Ho’i lafa irraa baqlaqqeessa’u % 84 atmosfeeti keessatti xuuxamuun gara lafaatti deebi’ee akka isheen ho’itu taasisa. Ho’i kun hubaati giri nhaawusi jedhama. Kaarboon day oksaayidii, hurka bishaanii fi gaasotni biro kan akka CH4,CFCS,N2O fi O3 ho’a lafa irraa balaqqeessa’u of keessatti qabachuun gara lafaatti deebisuun akka lafti ho’itu taasisu. Sababa  kanaaf   gaasota  mana magariisaa jedhamu. Gaasonnii kun xiyyaa aduu irraa dhufu akkuma jirutti yeroo of keessa dabarsan kan lafa ga’ee gara samitti oldeebi’a.

  • 6.6.  Qabeenyaa uumamaa,Annisaa fi Nannoo

Wantoonni lubbu qabeeyyi fi lubbu dhabeeyyta’anaddunyaa  kana  irratti  argamanfi  lubbuu utuban qabeenya uumamaa jedhamu.

Qabeenyi uumamaa jireenyaa fi badhaadhina ilma namaaf murteessoo dha. Fakkeenyaaf: bishaan, qilleensa, biyyee, albuudota, ifa aduu, bosona, bineeldota fi wantoonni nuti qabnuu fi itti gargaaramnu hundi  qabeenya  uumamaa  irraa  argaman.  Qabeenyi uumamaa  bakka  bu’uu  danda’uu  fi bakka bu’uu dadhabuu isaani irratti hundaa’uun bakka gurguddoo lamatti qoodamu.

Isaanis: a) Qabeenya uumamaa kan haaroman (renewable natural resources)

b) Qabeenya  uumamaa   kan hin  haaromfamne (non- renewable      natural resources)

  1. Qabeenya uumamaa kan haaroman

Qabeenyi uumamaa kan haaromuu  danda’an warra hammi   saffisinni   (reeti n)   itti fayyadamummaan isaani reetbakka of buusa  isaangadi  ta’e  fi  naannoon  isaanmijataa  ta’ee jirutti, warra bakka of buusaa deemanii dha. Kanaafuu hanga sirriitti eegamanii  (qabamanii) argamanitti osoo hin manca’i n itti fayyadamanu dha. Fakkeenya: bosona,  bineensota bosonaa, biqilootaa fi biyyee.

  • Qabeenya uumamaa kan hin haaromfamne

Kanneen hammaan murtaa’aa ta’ani fi yoo haala wal irraa hin cinneen  itti  fayyadamaman  kan dhumanfi  bakka  bu’uu  kan  hin  dandeenye  dha.  Fakkeenya:  Albuudota,  zayita,  gaazuumamaa fi boba’aa haftee.

Qabeenyi uumamaa hedduun kan bakka bu’uu hin  dandeenyee  fi  hin  haaromfamne  yookaan salphaatti haaromuu kan hin dandeenye dha. Fakkeenyaaf:

  1. Bishaan yoo faaltotaan akka malee faalame, haaromuu hin danda’u
    1. Biqiloonnii fi bineeldonni yoo sanyiin isaanii lafa irra  jiraate wal-horuun bakka  bu’uu danda’u, garuu haalota adda addaati n yoo sanyi n  isaanlafarraa  bade  (dhume)  bakka bu’uu hin danda’an.

Qabeenya uumamaa kan muraasaan argamani fi bakka bu’uu hin dandeenye xiqqaachuu yookaan immoo dhumuu waan  danda’ani f sirnaan qabachuu fi eegumsa barbaachisaa ta’e  gochuun dirqama nama kamirraayyuu eegamu dha.

  • 6.6.1.             Muka Qabeenya uumamaa guudicha haroomfamu

Qoraan boba’oo hunda caalaa boba’aa baayyee barbachisaa ta’ee  waggoota kumatamaaf ilma namaa gargaaraa  tureera.Sababa  guddina  teknooloojirraan kan  ka’e  itti  fayyadamni boba’oowwan madda  annisaa  haftee  bineensota  fi  biqiloota  irra  argamanii  akkasumaas boba’owwan  bu’aa  Walnyaati nsa  niwukilaaraa  babal’achuu irraan kan  ka’e  itti   fayyadamni mukaa gadi bu’aa dhufee jira .Hata’u malee biyoota guddatani s  ta’e  kanneen  bodatti  hafoo keessaatti mukti amma illee burqaa annisaa addunyaa kanaa isa olaanaa dha.

Guddinni teknoolooji addunyaa muka akka burqaa annisaa elektiri kaa fi ho’atti gargaaramuu danda’uun isaa faayidaa mukti akka qoranitti qofa  qabu  hir’isee  jira.Bara  kana  keessa  faayidaa mukti akka boba’atti qabu dabalaa jira kuniis

1/Gatin isaa yeroo boba’oowwan haftee (fossil fuel)bira qabamu gadi aanaa ta’uu.

2/Faayidaa mukti qorannii faalama nannoo irratti qabu yeroo kanneen biro bira qabamu gad aanaa ta’uu.

3/qabeenya uumamaa kan haaroomfamu ta’uu isaa.

Oomiishni muka qoraaniif ooluu faayidaa hawwasummaa illee nii qaba innis adeemsa hojii uumuu keessumattuu  nannoo  badiyyaatti fi  akkasumaas  mukti  karboonii  hinbabsawaa (carbon   neutral) dha jechuun ni danda’ama.kuni s karboon dayoksaayidiin muka gubudhaan uumamu karboonii  qilleensa keessaa  biqiladhaan  xuuxame  dha  .Kanaafuu  marsaan  uumamaa  irratti  dhiibbaa  guddaa hin qabu.Annisaan muka irraa argamu karaa lamaan umama.

1/Gubiinsa kallaatti

Adeemsa termookeemikaalatiin kan geggeeffamu dha.Adeemsa ittiin mukti  oksijinii  keessatti gubachuun gara CO2 fi H2O fi annisatti itti jiijjiramu dha.

2/Gaazifikeeshinii ykn Payroolisisii

Adeemsa termookeemikaalaa ta’ee muka gara boba’oowwan biro dhangala’oo  ykn  gaazawoo ta’anitti jijjiruuti.Buba’oowwan gaazawoo ykn dhangala’oo ta’an kanneen yeroo lammaffaaf gubachudhaa kan annisaa maddisiisaan ta’a.

Gara  fuula  duraatti  adeemsa  bayooolojikaalaa fi   keemikaala   gargaramuudhaan   muka   iraa itaanooli oomishuun bakka boba’oo konkoolattotaa buusuuf itti deemamaa jira.Guubiinsi mukaa tarkaanfiilee gurguddoo sadii keessa ba’a.

1/iGoggoogsuu.Suudowwan mukichaa akka ho’an taasisuun bishaan akka hurkaan keessaa ba’u gochuu.

2/payroolisisi ,gaazifikeeshini fi gubachuu wantoota  hurkoo  ta’ani.  100°C  fi  105°C  gidduutti adeemsi payroolisisii,gaazifikeeshini ni jalqaba qaamni mukaa hurkoo ta’an muka  keessaa  akka hurkani ba’an taasisuu. 500°C fi 600°C gidduutti gaazootni hurkoon gubachuutti ka’u daeemsi

kunif labooba ibiddaa uumamu irraa ni mul’ata Annisaan muka irraa argamu garri irra caalu (75

  • 80%)wantoota hurkoo irraa kan uumamu dha.

3/Boba’uu    Cilee.Nannoo    800     –     900°C     gidduutti      cileen       uumame       gubachuun                           daratti jijjirama.Walumaagalatti mukti gutummatti gubateera kan jedhamu.

-Yoo annisaa olaanaa hanga kennuu qabu kenne.

-Hamma annisaa gubiinsaaf barbachisuu yoo xiqqeesse.

-Yoo CO fi wantoota hurkoo hin gubatiin muraasa qofa nannotti gadilakkise

-Hammi cileen gara daaratti hin jijjiraminii xaqqate.

-Yoo aara fi taarii nannootti gadi lakkifamu xiqqeesse dha.

  • 6.6.2.             Maddota Annisaa Adunyaa

Dhagaa cilee,zayitaa  fi  gaasiin  uumamaa boba’oo hambaa“fossil fuels”  jedhamuun  beekamu.Sababni maqaan kun kennameefis kan isaan uumamaan haftee biqilootaa fi bineensotaa waggota miliyoonaan lakka’amani f dirra lafaa keessatti ukkamamaani turan irraa ti.Waliigalatti boba’owwan sadan kanneen 66% annisaa elektiri kaa addunyaa keenya kanaa akkasumaas 95% annisaa waliigalaa addunyaa keessa jirannuu kannen kennanii dha.

Dhagaan Cilee 28% aanisaa addunyaa yeroo laatu zayitni annisaa addunyaa nannoo 40% kan ta’u laata.Dhuubbaan zayitaa petirooliyeemii  jedhama. Petirooliyeemiin  yeroo  dhagaa  cilee  bira qamamu salphatti dachee lafaa keessaa ba’uuf hojirra  ooluu  danda’a,kuni s  ujummoo gargaaramuun  dha,akkasumaas  illee  gatii  salphaadhaan  bakkaa  bakkatti  sochoosuun   nii danda’ama.

Gaasi n  uumamaa   annisaa tilmamaan  parsanti    20% ta’u  annisaa addunyaa keenyaaf kenna.

Bu’awwan boba’owwan haftee gargaaramuun qabu

  • Humni elektiriikii guddaa ta’e salphaatti fi baasi xiqqoon irraa uumamuu danda’a.
    • Zayitaa fi gaasii  gara  bakka  annisaan  itti  oomishamuutti(power  sation)geessuun  baasii guddaa hin gaafatu.
    • Buufata oomisha annisaa kanneenii eessattuu(bakka kamittuu) ijaaruun ni danda’ama.
    • Buufata annisaawwan kanneen oomishuuf oolu baasii salphadhaan ijaaruun ni danda’ama.

Rakkowwan itti fayyadama boba’owwan hambaa waliin walqabatan

  • Rakkoo    olaanaan    itti      fayyadama       boba’owwan    haftee      wali n     walqabate                 faalama keessumattu faalama qilleensa dha.
    • Gubiinsi boba’owwan haftee isa kamuu karboon dayoksaayidii uuma iiniis taatee  mana magarisatiif sababa tokko ta’uun olka’i nsa ho’a addunyaa fida.
    • Dhagaa cilee gubuun salfardaay oksaayidii uuma innis rooba asiditiif sababa ta’a.
    • Ujummowwan dhubbaa zayitaa baatan dhowuun galaanaaf qamoota bishaanii faaluu.
    • Dhagaa cilee qotanii baasuun balaa nama irratti fiduu irra iyyuu mucucachuu dirra  lafaatiif  sababa ta’ee argama.
    • Poweer isteeshinootni heedduun  qorrisisuuf  jecha  nannoo  galanatti  ijaaramu  kun  immoo  ho’a bishaan galanaa  waan  dabaluuf  lubbuu  qabeeyykeessa  jiratan  irratti  dhiibbaa olaanaa fida.
    • Bobba’oowan hambaa annisaa uumamaa kannen bakka hinbuufamne(hin haromne)dha.

Hojii Piroojeektii

Bu’awwani fi dhi bbaa burqaalee annisaa kanneen armaan gadii kitaabota dubbisuun burqaalee odeeffannoo akka intarneetii kkf gargaaramuun ibsi.

A/Annisaa  Qilleensaa           B/Annisaa  Bishaanii            C/Annisaa Jiyootermaalii D/Annisaa aduu

Gilgaala Boqonnaa

1/Badiin kallattii sababa haphachuu baqqana  ozonitiin  dachee  aguugee  argamuu  irraa  kan  ka’e dhufu kami?

A/Tempireecharri giddugaleessaa dachee suuta akka dabalaa deemu godha.

B/Qabiyyeen oksjinii  atmoosfara keessaa akka hir’atu  godha. C/Xiyyootni UV hammi guddaan akka dirra lafaatti gadi darban taasisa.

D/Galanni sababa cabbiin polarii irraa baqee itti dabalamuuf akka guutanii godha.

2/Gaasota dacha dachaan tarra’an kanneen keessaa rooba asiditiif sababa kan ta’an warra kami? A/Miteenii  fi Ozoonii              B/Oksijinii fi naytiraas oksaayidii

C/Miteenii  fi  salfar  day oksaayidii           D/Karboon dayoksaayidii fi salfaar dayoksaayidii 3/Rakkoo olaanaani fi inni jalqabaa sababa haphachuu baqqana ozoni irraa kan ka’e fayyaa ilmaan namaa irra ga’u kami?

A/Hubaatii  inni   sirna  bul a’iinsa  nyaataa irratti qabu                 C/Dhukkuba sammuu

B/Kaansarii  tiruu  fiduu  isaa                                                      D/Kaansarii gogaa  irratti  fiduu  isaa 4/ Kosi (waste)jajjaboo iddoo malee gatuu irraa kan ka’e faalamoota qaqqabaan kanneen keessa bayyee hamaa kan ta’e isa kami?

A/Faalama  qilleensaa                                      B/Faalamuu bishaan dirra lafaa keessaa C/Faalama nannoo  jireenyaa   D/Taatee lafa qonnaaf oolu irratti qabu.

5/Gaazota kanneen keessaa cunqina olanadhaan kan atmoosfara dachee keessatti argamu kami. A/Oksijinii  B/Naytiroojiinii           C/haydiroojiinii D/Karboon dayoksaayidii

6/Sababa olkaa’i nsa ho’a addunyaa irraa kan ka’e kan hin qaqqabne kami? A/Galaanni   guutuu fi yaa’uu        B/Bu’aan lafa qonnaa irraa argamu dabaluu C/Taatee hamaa fayyaa namaa irratti qabachuu

D/Saffisaa fi cimina balaa sababa bakakkaa irraa ka’e dhufu dabaluu 7/Taatee mana magarisaa keessatti kan qooda olaanaa hin qabne kami? A/Karboon dayoksaayidii   B/karboon mono oksaayidii

C/Kilooroofilooroo  karboonoota             D/Miteenii                         E/Naytiraas oksaayidii

  • Haphachuun baqqana ozonitiif sababni gaasii isa kami? A/Naytiraas  oksaayidii       B/Karbaan day oksaayidii

C/Kilooroo  filoorookarboonii           D/Miteenii                 E/Hunduu Deebii dha.

  1. Burqaalee annisaa kanneen armaan gadii keessaa addunyaa keenya  irratti parsantii  olanadhaan kan hojii irra oolaa fi dhumaa jiru isa kamai.

A/Petirooliyemii      B/gaasii  uumamaa             C/Dhagaa Cilee          D/Annisaa bishaanii

11/ Peestisaayidoota hafteen isaani biyyee keessa yeroo dheeraaf turuu danda’ani fi dhi bbaa fi summaa’umma yeroo dheeraa qaban keessatti kan ramadamau kami?

A/DDT                      B/Chlordanes            C/Dieldrin                    D/Endrin                  E/Hunda

12/ Siibiilotni ulfaatoon sababa faalama bishaani ta’uu  danda’an  qofa  kan  hammate  filannoo  isa kami?

A/Merkurii, Liidii, Kadimiyemii, Arsenikii B/Soodiyemii,Tiinii,Iskaandiyemii,Mangaaneezii C/Kalsiyemii,Korandamii,Tangistanii,Tantaalamii D/Maangaaneezii,Warqee,Koopparii,Taantalamii

Kitaabota Wabii

  1. Ebbing D.D. 1998 , General Chemistry, Houghton Mifflin Company , USA.
  • Brady E. and Humsiston E. 1982, General Chemistry, John wiley & sons, Inc USA
  • Masterton W.L and Hurley C.N, chemistry: Principles and Reactions
  • Atkins P.W. Beran J.A 1991, General Chemistry
  • Miller F.M. 1984 , chemistry: Structure and Dynamics, McGraw Hill Inc. USA.
  • Silberberg, M.S 2000. The Molecular Nature of Matter and change, 2nd ed. McGraw-Hill Companies, IC. USA.
  • J.D. Lee 1977, a new  concise  inorganic   Chemistry,  3rd Edition                   (or better) ELBS)
  • H.J Emeleus and A.G shape, 1973, Modern Aspects of Inorganic Chemistry, University Bookstall, New Delhi, 4th ed.
  • G.F Liptrot, 1983, Modern Inorganic chemistry, 4th ed. Collins educational
  1. P.C Kamboj, 1979, Selected Topics in Advanced Inorganic chemistry, Central Book Depot Allahabad.
  2. K.N. Upadhyaya. A text Book of Inorganic Chemistry, 2nd edition,  Vikas  Publishing  House Pvt. LTD, 1990
  3. J.E. Huheey, 1983 Inorganic Chemistry, 3rd ed. Happer International SI edition.
  1. F.A Cotton and G. Wilkinson P.L., 1993, Basic Inorganic Chemistry, 3rd ed.
Share this

Leave a Comment

Your email address will not be published.